Iešdikšunprográmma
2. Diđolaš leahkin
Jus du jurdagat jorragohtet fuolain dahje vásihat duššastuvvama dahje vuojulduvvanváttisvuođaid, gánnáha fuomášumi giddet vuoigŋamii. Lotkkodahttin- ja áicilvuođahárjehusain vuoigŋan dávjá čatná du dálá boddui.
Vásáhusat, maid das sáhttá áiccadit ovdamearkka dihtii:
- Makkár dovdamušat gorudis leat?
- Maid áiccut áiccadit juste dál?
- Makkár dovdduid siste miella lea?
- Mat jurdagat leat mielas?
Go lea diđolaččat dán bottus, vásáhusat gávnnahuvvojit dakkárin go dat leat. Daidda ii meroštallojuvvo árvu.
Diđolaš leahkin
- duddjo vuođu máhttui áiccadit ja dovdát dovdduid ja jurdagiid
- veahkeha earuhit olgguldas dáhpáhusaid iežas jurdagiin ja dovdduin
- addit dárbbašlaš gaskka ja dásse fámolaš dovdduid
Go lea diđolaččat dálá bottus, duddjo vuođu iežas hálddašeapmái ja iežas áiccadeapmái. Dan bokte sáhttá maid bidjat iežas vára vuollái jurdagiidda ja dovdduide, maid vásiha balddihahttin.
Geahča filmmas tipssaid, mot leat mielde dálá bottus
Diđolaš dálá bottu hárjehusaiguin sáhttá váikkuhit iežas nearvvaid doaibmamii ja dásset dan.
Diđolaš dálá bottus ii leat sáhka mange erenomáš viiddes hárjehusas, masa vealttakeahttá dárbbašivččii várret iežas áiggi. Sáhka lea erenomážit das, ahte figgá leat ráfálaččat mielde dálá bottus.
Ná muitala njunuš psykologa Jan-Henry Stenberg, guhte addá filmmas (1:58) tipssaid hárjehallamii.
Diđolašvuođadáidohárjehusat jietnabáddin (suomagillii)
Hárjehusat leat iešguđetláganat Sáhtát lohkat hárjehusain vulobealde eanet ja iskat, mii heive dutnje buoremusat. Hárjehusaide sáhtát máhccat alccesat heivvolaš diliin.
Hárjehusaid lea vuogas dahkat juohke beaivve ja muhtumin máŋgii beaivvis
- Lea dehálaš, ahte válljejuvvon hárjehusa bargá jeavddalaččat unnimustá 2–3 vahku.
- Jeavddalaš hárjehallan mielddisbuktá bistevaččat nuppástusaid.
Jietnabáttit gávdnojit maiddái teakstan.
Hárjehus: Vuoiŋŋastanboddu (4:34)
Manin?
Dán hárjehusas ooahpat johtilis vuogi, mainna sáhtát boahtit diđolažžan iežat jurdagiin ja dovdamušain ja čatnat iežat dálá boddui.
Mot?
Vuoiŋŋastanboddu lea oanehis hárjehus, man sáhtát dahkat jeavddalaččat ovdamearkka dihtii bargobeaivvi áigge, iđđes lihkadettiinat dahje eahkes, go leat manname oađđit. Sáhtát dahkat hárjehusa čohkkámiin dahje čuoččat.
Hárjehus: Čohkkánmeditašuvdna – vuoigŋama diđošteapmi (10:12)
Manin?
Dán hárjehusas oahpat čujuhit fuomášumi iežat vuoigŋamii ja dan dagahan goruda dovdamušaide. Ná beasat guhkkelabbos iežat jurdagiin.
Mot?
Čohkán vuohkkasit stullui, mas lea njuolggomieiggastat, meditašuvdnareŋkui dahje nanu guottá ala.
Hárjehus: Diđolaš vázzin (15:16)
Manne?
Dán hárjehusas oahpat giddet fuomášumi dovdduide, maid vázzin buvttada du gorudis.
Mot?
Oza báikki, gos sáhtát vázzit viđa dahje logi lávkki guhkkosaš mátkki ovddosmaŋos nu, ahte oktage ii geahča dutnje dahje hehtte du. Hárjehusa sáhttá dahkat siste dahje olgun.
Go oahpat hárjehusa, de sáhtát vázzit diđolaččat almmá jietnabátti haga goas beare.
Hárjehus: Gorutmeditašuvdna (35:03)
Manne?
Dán hárjehusas oahpat čujuhit fuomášumi iežat gorudii ja dan iešguđet osiide.
Mot?
Oza ráfálaš báikki, gos sáhtát veallát sealggálassii gassa ránu dahje eará vuoláža alde.
Hárjehus: Fanahallan- ja vuoigŋanmeditašuvdna (37:42)
Manne?
Dán hárjehusas oahpat vuojulduvvat fanahallama ja vuoigŋama dagahan dovdamušaide gorudisttát.
Mot?
Dán bagadallojuvvon meditašuvnnas leat oktageardánis fanahallanlihkastagat čuoččat. Dan maŋŋá sirdásit mediteret čohkkámiin.
Dá ledje moadde vuogi lotkkodahttit miela gorutlaš hárjehusaiguin
Sávvamis gávdnet alccesat ainjuo moadde jiellatmolssaeavttu. Buoremus lea, jus gávdnet hárjehusa, man háliidat bargat jeavddalaččat, ja hárjehusa, mas oaččut veahki, go lea váttes dilli.