Iešdikšunprográmma
Mot áŧestus dikšojuvvo?
Áŧestusa sáhttá láivudit hárjehallamiin iežas dovdduid dovdáma, nammadeami ja dohkkeheami. Buoremus dilis áŧestusa dovddut sáhttet juoba jávkat, jus veadjá hárjehallat dáid dovdodáidduid jeavddalaččat.
Filmmas (2:38) njunuš psykologa Jan-Henry Stenberg muitala eambbo áŧestusa buorre divššus.
Iešdikšunprográmma iehčanas bargamii.
Muhtumin vahátlaš jurddašanvuogit dahje láhttenvuogit geahnohuhttet buresveadjima. Jus ná lea, daid lea buorre diđoštit ja dovdát. Dalle daid bastá maid rievdadit.
Iežas jurddašan- ja láhttenmálliiguin bargan leage guovddáš dán iešdikšunprográmmas. Seammás oahppá maiddái diđolašvuođadáidduid ja lotkkodit.
Sáhtát geavahit dán iešdikšunprográmma
- iešheanalis
- vuorddedettiinat eará divššu
- eará divššu doarjjan
- go eará dikšu lea juo nohkan
Eará olbmot doarjjan
Máŋgasat muitalit, ahte dilli lea vuogihan, go lea muitalan symptomaid birra lagašolbmuide. Lagašolbmot leat soaitán maiddái fuomášit du symptomaid. Ságastallamiin sáhtát oažžut vuorddekeahtes olu doarjaga ja áddejumi du áhpáiduvvamii.
Jus it sáhte hállat iežat lagašolbmuide, sáhtát ohcalit ságastallat earáiguin, geain lea seammá dilli. Veardásašdoarjja lea oažžun láhkai joavkkus ja guovttá gaskan. Ságastallat sáhttá njunnálagaid ja neahtas. Dasto gávdnojit maiddái sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ámmátolbmuid bagadallan veardásašdoaibma.
“Moraš geahppána ságastaladettiin”
Čuovvovaš filmmas (2:50) áŧestusa vásihan olbmot muitalit, ahte sin dilli lea buorránan, go sii leat hállan sin psyhkalaš symptomaid birra lagašolbmuide dahje veardásaččaide.
Filmmas Liisá veardida, ahte juogaduvvon illu orru guovttegeardásaš, go fas moraš geahppána ságastettiin.
Ámmátolbmuid veahkki
Áŧestus dikšojuvvo dávjá psykososiála divššuin ja dálkkasdivššuin. Dáid sáhttá addit sierra dahje seammá áigge.
Psykososiála divššut vuođđuduvvet duođaštuvvon dutkamušbohtosiidda. Vuorrováikkuhussii vuođđuduvvi ámmátolbmuid psykososiála dikšunmetodat leat earret eará psykoterapiijat ja eará ságastallandivššut. Neahttaterapiija vuođđuduvvá iešheanalaš bargamii.
Psykoterapiija ja eará ságastallandivššut
Áŧestusa dikšumis leat gávnnahan beaktilin erenomážit kognitiivvalaš terapiijai vuođđuduvvi dikšohámiid, maidda maiddái dát iešdikšunprográmma vuođđuduvvá. Kognitiivvalaš terapiijas deattuhit ođasmuvvi fuolaid, baluid ja eahpesihkkarvuođadovdduid gieđahallama.
Divššus vuojulduvvet dasa, mot jurdagiid, dovdduid ja doaibmama sáhttá rievdadit. Seammás gávdnet eallinkvalitehta dáfus buoret ja anolabbo vugiid álkidahttin dihte árgabeaivvi áŧestusa.
Maiddái diđolašvuođadáidduide ja lotkkiideapmái vuođđuduvvi dikšohámit leat gávnnahuvvon beaktilin.
Sáhtát oassálastit dikšui okto, guimmiinat dahje bearrašiinnát fárrolaga. Oanehis ságastallandikšu lea oažžun láhkai ovdamearkka dihte vuođđodearvvašvuođafuolahusas.
Psykoterapiijai sáhttá álo ohcalit iežas goasttádusain. Jus dus lea diagnoserejuvvon mielladearvvašvuođahehttehus, mii áitá studerennávccaidat, dus sáhttá leat riekti oažžut veajuiduhttinpsykoterapiija, man Kela doarju. Muhtin guovlluin psykoterapiija sáhttá oažžut maiddái almmolaš dearvvašvuođafuolahusa mieđihan bálvalusseđeliin.
Neahttaterapiija
Viidát lassánan áŧestushehttehussii lea gárgehuvvon neahttaterapiija.
Neahttaterapiija lea dikšu, mii ollašuhttojuvvo iežas dihtoriin dahje fiehttorusttegiin, ja mas terapevta doarju du iešheanalaš ovdáneami.
Terapiija dahkkojuvvo juohke vahku, ja dat bistá sullii 3–4 mánotbaji.
Neahttaterapiijas suokkardalat váttisvuođaidat ja jurddašan- ja doaibmavugiidat ja oahpahalat ođđa doaibmamálliid. Du veahkkin leat diehtosisdoalut, filmmat ja hárjehusat. Go neahttaterapiija lea čujuhuvvon riekta, de dainna leat ožžon seammá buorre bohtosiid go njunnálagaid ollašuhttojuvvon psykoterapiijas.
Jus beroštuvvet neahttaterapiijas, ohcal doaktára vuostáiválddáhahkii. Gii beare doaktáriid sáhttá dahkat vuolggahusa neahttaterapiijai.
Neahttaterapiija álgá dávjjimusat vahku siste vuolggahusa dahkama maŋŋel ja dat lea nuvttá olbmuide, geat ásset Suomas.
Dálkkasdikšu
Dálkkasdivššu sáhttá geavahit eará divššu doarjjan láivudit dávdamearkkaid. Ságastala doaktáriin dálkkasdivššu dárbbus.