Iešdikšunprográmma
1. Vuoigŋan ja lotkkiideapmi
Dieđut vuoivvasoažževuoigŋamis
Vuoigŋamis dárbbašuvvojit máŋggat deahkit. Dain beaktilamos lea vuoivvasoažži.
Dávjá áŧestusa dahje eará streassadili oktavuođas vuoivvasoažževuoigŋan geahppána. Dalle vuoigŋan nuppástuvvá geahpasin ja eanet gáibideaddjin. Vuoivvasoažži manná gealdagassii, mii lasiha dahje juobe dagaha áŧestusa. Dát dáhpáhuvvá dávjá fuomáškeahttá.
Vuoivvasoažževuoigŋama muttut
Vuoivvasoažževuoigŋamis čoavji loktana sisavuoigŋanmuttus ja manná vulos olggosvuoigŋanmuttus. Geahppát divvet áimmuin gitta vulos rádjái.
Geahppa ja lossa vuoigŋamis dát muttut báhcet váilevažžan. Dan čuovvumuššan soaitá šaddat dovdu vuoigŋanáŧestusas.
Go fuolahat, ahte sisa- ja olggosvuoigŋama gaskii báhcá boddu, easttát vuoigŋama nuppástuvvamis menddo johtilin.
Vuoigŋan čatná dán boddui
Lotkkiidan- ja áicilvuođahárjehusain vuoigŋan lea dávjá ášši, mii čatná dálá boddui. Jus lea váttis lotkkiidit dahje leat duššastuvvan, máhcahuvvo fuomášupmi vuoigŋamii.
Vuoivvasoažževuoigŋan láivuda áŧestusa
Vuoivvasoažževuoigŋama aktiveren lea ávkkálaš dalle, go vásihat áŧestusa.
Seammás sáhtát maid diđolaččat mannat čađa iešguđet dehkiid: lotkkiidahttit niskehárdodehkiid, gaskindehkiid ja eará dehkiid.
Geahča filmmas rávvagiid ráfáidahtti vuoivvasoažževuoigŋamii
Njunuš psykologa Jan-Henry Stenberg rávve filmmas (1:57), mot áŧestusa sáhttá álkidahttit vuoigŋamiin.
Filmma álggus gulat, manin geahppa vuoigŋan dávjá aktivere ja doalaha áŧestuvvan dili. Čuoggás 1:00 oaččut rávvagiid áŧestusa láivudeaddji vuoivvasoažževuoigŋamii.
Hárjehus: Vuoivvasoažževuoigŋan (0:31)
Manin?
Vuoivvasoažževuoigŋama aktiveren ja vuoigŋanritmma čiekŋudeapmi ja ráfáidahttin láivuda dávjjimusat áŧestusa dovddu. Dát sáhttá dáhpáhuvvat masá dakkaviđe.
Rievttes vuoigŋanteknihkain maiddái eará deahkit lotkkiidit.
Dán hárjehusas oahpat áiccadit vuoigŋama ja aktiveret ráfálaš vuoivvasoažževuoigŋama.
Mot?
- Mana nie, ahte dus lea vuogas leahkit.
- Bija nuppi gieđa radderiggái ja nuppi čoavjji ala.
- Vuoiŋŋa njozet sisa ja olggos.
- Fikka bargat nu, ahte dušše dat giehta, mii lea čoavjji alde, lihkada vuoiŋŋadettiin. Radderiggi galggašii bissut sajistis.
- Gidde fuomášumi vuoigŋamii, ja vuoiŋŋa ná vehá áigge.
Vuojulduva lohkat vuoiŋŋastagaid sisa 1, olggos 1, sisa 2, olggos 2 ja nu ain. Vuojulduva lohkat vuoigŋama logi rádjái nu, ahte it jođálmahte vuoigŋama.
Jus vuojulduvvan gaskkalduvvá, álggat ođđasis ovtteža rájes ja ovdán ráfálaččat. Dál ii leat hoahppu gosage.
Hárjehala vuoivvasoažževuoigŋama ovddalgihtii filmmain (suomagillii). Bargga hárjehusa dalle, go dovddat áŧestuvvat ja áŧestus hehtte árgabeaivvi doaibmama.
Hárjehusa berrešii bargat beaivválaččat ja muhtumin dávjjibutge beaivvis
- Lea dehálaš, ahte hárjehusa bargá jeavddalaččat unnimustá 2–3 vahku.
- Jeavddalaš hárjehallan buvttada bistevaččat nuppástusaid.
Geardduhemiin oahpat aktiveret vuoivvasoažževuoigŋama álo, go vásihat, ahte áŧestusa mearkkat dihttojit.
Rievttes vuoigŋanteknihkain maiddái eará deahkit dávjá lotkkiidit. Dán dehkiid lotkkiidanproseassa sáhttá beavttálmahttit vulobeale spesifiserejuvvon hárjehusaiguin.
Lotkkiidanhárjehusat
Lotkkiidanhárjehusat leat iešguđetláganat. Sáhtát lohkat hárjehusain vulobealde eanet ja geahččalit, mii heive dutnje buoremusat. Hárjehusaide sáhtát máhccat alccet heivvolaš diliin.
Lotkkiidanhárjehusaid berre bargat beaivválaččat ja muhtumin máŋgii beaivvis
- Lea dehálaš, ahte válljejuvvon hárjehusa bargá jeavddalaččat unnimustá 2–3 vahku.
- Jeavddalaš hárjehallan mielddisbuktá bistevaččat nuppástusaid.
- Geardduhemiin oahpat lotkkodahttit dehkiidat dárbbu mielde álo, go vásihat áŧestusmearkkaid ihtit.
Hárjehus: Lotkkodahte jurdagiid (5:17)
Manin?
Lotkkiideapmi lea vuohki ráfáidahttit ealačoahki ja muitalit dasa, ahte ii leat miige heđiid.
Dán hárjehusas oahpat luoitit luovus jurdagiid vuojulduvvamiin iežat vuoigŋamii ja dasa, mot dat golgá gorudisttát.
Mot?
Hárjehalat diđolaččat vuojulduvvat iešguđet dehkiide ja vuoigŋamii. Oahpahalat luoitit luovus jurdagiid čatnasemiin diđolaččat dálá boddui ja čuovvumiin mii du gorudis dáhpáhuvvá.
Sáhtát guldalit dahje lohkat hárjehusa (suomagillii).
Hárjehus: Cehkiid mielde hárjehus čohkkámiin (5:42)
Manin?
Lotkkiideapmi lea vuohki ráfáidahttit goruda ja muitalit dasa, ahte ii leat miige heđiid.
Dán hárjehusas oahpat lotkkodahttit iežat dehkiid gealdin-lotkkodahttinteknihkain.
Mot?
Hárjehalat vuojulduvvat iežat gorudii ja vuoigŋamii. Geavahat iešguđet dehkiid mannamiin daid čađa álggus gealdimiin ja dan maŋŋá lotkkodahttimiin.
Vállje alccet ráfálaš báikki, gos sáhtát dahkat hárjehusa čohkkámiin.
Sáhtát guldalit dahje lohkat hárjehusa (suomagillii).
Hárjehus: Cehkiid mielde ovdáneaddji hárjehus veallámiin (12:59)
Manin?
Lotkkiideapmi lea vuohki ráfáidahttit goruda ja muitalit dasa, ahte ii leat miige heđiid.
Dán hárjehusasoahpat lotkkodahttit dehkiidat gealdin-lotkkodahttinteknihkain.
Mot?
Hárjehalat vuojulduvvat iežat gorudii ja vuoigŋamii. Geavahat iešguđet dehkiid mannamiid daid čađa álggus gealdimiin ja dan maŋŋá lotkkodahttimiin.
Dás geavahuvvo seammá sullasaš lotkkodahttinteknihkka go ovddit hárjehusas, muhto hárjehus dahkkojuvvo veallut. Dát lea maiddái guhkit hárjehus.
Ohcal hárjehusa várás ráfálaš báikái, gos sáhtát veallánaddat láhttái dahje seŋgii.
Sáhtát dahkat hárjehusa filmmain, man sáhtát háliidettiinat dušše guldalit (suomagillii).