Omahoito-ohjelma
Miten ADHD näkyy eri ikäisillä?
Lapsiin myös kohdistuu kasvun myötä erilaisia haasteita ja odotuksia. Se voi vaikuttaa oireista koettuun haittaan ja myös siihen, miten aikuiset kiinnittävät oireisiin huomiota.
Lapsen kasvu ja ADHD-oireet
Lapsen kyky säädellä tarkkaavaisuuttaan ja käyttäytymistään perustuu sekä biologiseen kehitykseen että kokemuksiin ja opittuihin taitoihin. Myös ympäristön antama malli käyttäytymisestä ja vuorovaikutuksesta vaikuttaa lapsen toimintaan.
Aikuisten tuki tunteiden käsittelyssä, sääntöjen oppimisessa, keskittymisessä ja uusien taitojen opettelussa on tärkeää. Näin lapsen käyttäytyminen ja itsesäätely voivat kehittyä.
Vilkkaus kuuluu leikki-ikään
Leikki-ikäisen lapsen kanssa voi olla hankalaa erottaa, onko hänellä ADHD:hen liittyviä ongelmia. Pienet lapset ovat yleensä vilkkaita ja heidän mielenkiinnon kohteensa vaihtuvat nopeasti.
2–3-vuotiaat
2–3-vuotiaan lapsen kehitysvaiheeseen kuuluu oman tahdon ilmaisemisen opettelu. Lapsi saattaa alkaa vastustaa arkisia tilanteita, esimerkiksi pukemista. Hänen tunnetilansa saattavat vaihdella ilosta kiukkuun.
Tunteiden voimakas vaihtelu on osa normaalia kehitystä. Lapsi harjoittelee tunteiden säätelyä aikuisen avulla. Lapsi on luonnostaan vilkas, lyhytjänteinen ja tutkii ympäristöään.
3–5-vuotiaat
3–5-vuoden iässä tapahtuu keskittymiskyvyn ja toiminnanohjauksen taitojen nopeaa kehittymistä. Se lisää pitkäjänteisyyttä. Tämä mahdollistaa monimutkaisemmista tehtävistä suoriutumista sekä pitkäjänteisempiä leikkejä.
Omien tunteiden ja käytöksen säätelyn taidot kypsyvät. Tämä auttaa oman vuoron odottelussa, keskittymiskyvyssä ja ohjeiden seuraamisessa. Kovin voimakas tunteiden vaihtelu jää yleensä taakse. Lapsi oppii tekemään valintoja.
Usein ADHD-oireet alkavat erottua tässä ikävaiheessa esimerkiksi tavallista voimakkaampana levottomuutena ja lyhytjänteisyytenä.
Koululaisena keskittymisen taidot lisääntyvät
Kun lapsi menee esikouluun ja kouluun, keskittymisen taidot alkavat kehittyä. Tässä iässä ADHD:n keskeiset oireet tulevat yleensä selvemmin näkyviin. Näitä voivat olla vaikeudet pysyä paikoillaan, keskittyä tehtäviin ja hillitä impulsiivista käyttäytymistä.
Oireet voivat vaihdella yksilöllisesti riippuen siitä, millainen ADHD:n muoto lapsella on ja millaisessa ympäristössä hän on.
On yleistä, että ADHD-diagnoosi tarkentuu yleensä vasta kouluiän lähestyessä tai kouluiässä. Tällöin keskittymistä vaaditaan enemmän tai haasteisiin aletaan kiinnittää erityistä huomiota.
Nuoruudessa tunteet myrskyävät
Nuoruus aika on kasvun, isojen päätösten ja itsenäistymisen aikaa. ADHD voi tuoda tähän erityispiirteitä.
Nuoruusiässä kyky säädellä tunteita ja omaa toimintaa on vielä vaillinainen. Tämä voi näkyä nuorella tunteiden kuumenemisena, itsehillinnän vaikeutena ja keskittymisen haasteina. ADHD-oireinen nuori voi tarvita paljon tukea.