Iešdikšunprográmma

Deprešuvdnasymptomain sáhttá beassat ollásit.

Filmmas (1:30) psykiatriija njunušdoavttir muitala, ahte iešdikšunprográmma, dálkkasdikšu, neahttaterapiija ja psykoterapiija váikkuhit buot beaktilit deprešuvdnii. Vulobealde sáhtát lohkat eambbo dikšohámiin.

Iešdikšunprográmma iešheanalis bargamii

Goas nu vahátlaš jurddašan- dahje láhttenvuogit geahnohuhttet buresveadjima. Jus lea ná, lea buorre diđoštit ja dovdát daid. Dalle daid sáhttá maid rievdadit.

Iežas jurddašan- ja láhttenmálliiguin bargan leage guovddážis dán iešdikšunprográmmas. Seammás oahppá maid diđolašvuođadáidduid ja lotkkodeami.

Sáhtát geavahit dán iešdikšunprográmma

• iešheanalis
• vuorddedettiinat eará divššu
• eará divššu olis
• go eará dikšu lea juo nohkan

Eará olbmot doarjjan

Máŋgasat muitalit, ahte dilli lea ložžen, go lea muitalan symptomainis lagašolbmuide. Du lagašolbmot leat soaitán maid fuomášit du symptomaid. Ságastallamiin sáhtát oažžut vuorddekeahtes olu doarjaga ja áddejumi du veajuiduvvamii.

Jus lagašolbmuide ii sáhte hállat, sáhtát ohcalit ságastallat veardásaš olbmuiguin. Veardásašdoarjja lea oažžun láhkai joavkkus ja guovttá. Ságastallat sáhttá njunnálagaid ja neahtas. Leat leahkimin maiddái sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ámmátolbmot, geat bagadallet veardásašdoaimmaid.

“Moraš guovttálduvvá ságastaladettiin”

Čuovvovaš filmmas (2:50) deprešuvnna vásihan olbmot muitalit, ahte dilli lea ložžen hállamiin psyhkalaš symptomaid birra lagašolbmuide dahje veardásaččaide.

Filmma Liisá veardida, ahte juhkkojuvvon illu dovdo guovttegeardásažžan, go fas moraš guovttálduvvá ságastaladettiin.

Ámmátolbmuid veahkki

Deprešuvnna divššus geavahit dávjá psykososiála divššuid ja dálkkasdivššu. Dáid sáhttá addit sierra dahje seammá áigge.

Psykososiála divššut vuođđuduvvet dutkamušain duođaštuvvon dieđuid. Vuorrováikkuhussii vuođđuduvvi ámmátolbmuid ollašuhttin psykososiála dikšometodat leat earret eará psykoterapiijat ja eará ságastallandivššut. Neahttaterapiija vuođđuduvvá eambbo iešheanalis bargamii.

Psykoterapiija ja eará ságastallandivššut

Psykoterapiijas ja eará ságastallandivššuin váttes áššit gieđahallojuvvojit váldoáššis ságastallamiin. Dárbbu mielde sáhttá geavahit hárjehusaid, maiguin dovdájuvvojit ja nuppástuhttojuvvojit doaibmavuogit, mat dagahit symptomaid.

Sáhtát oassálastit dikšui okto, beallelaččainat dahje bearrašiinnát dahje joavkkus. Oanehis ságastallandikšu lea oažžumis ovdamearkka dihtii vuođđodearvvašvuođafuolahusas.

Psykoterapiijai sáhttá álo ohcalit iežas goasttádusain. Jus dus lea diagnoserejuvvon mielladearvvašvuođahehttehus, mii áitá bargo- ja studerennávccaidat, dus sáhttá leat vuoigatvuohta Kela doarjun veajuiduhttinpsykoterapiijai. Muhtin guovlluin psykoterapiija sáhttá oažžut maid almmolaš dearvvašvuođafuolahusa mieđihan bálvalusseđeliin.

Neahttaterapiija

Neahttaterapiija lea beaktilis dikšu láivves ja gaskaváttes deprešuvdnii.

Neahttaterapiija lea dikšu, man dahká iežas dihtoriin dahje fiehttorusttegiin, ja mas terapevta doarju du iešheanalis ovdáneami.

Terapiija barggat vahkkosaččat, ja dat bistá sullii 3–4 mánotbaji.

Neahttaterapiijas suokkardalat váttisvuođaidat ja jurddašan- ja doaibmavugiidat ja oahpahalat ođđa doaibmamálliid. Dus leat veahkkin diehtosisdoalut, filmmat ja hárjehusat. Neahttaterapiijas leat ožžon seammá buriid bohtosiid, go njunnálagaid ollašuhtton terapiijas, go dat lea čujuhuvvon riekta.

Jus beroštuvvet neahttaterapiijas, ohcal doaktára vuostáiváldimii. Gii beare doaktáriid sáhttá dahkat vuolggahusa neahttaterapiijai.

Neahttaterapiija álgá dávjjimusat vahku siste vuolggahusa bargama maŋŋel ja lea Suomas ássi olbmuide nuvttá.

Dálkkasdikšu

Dálkkasdivššu sáhttá geavahit eará divššu doarjjan láivudit symptomaid. Ságastala doaktáriin, dárbbašuvvogo dálkkasdikšu.

Vuoiŋŋamaččaid magnehtastimulašuvdna

Vuoiŋŋamaččaid magnehtastimulašuvnnas vuoiŋŋamašseallaide addojuvvojit magnehtaimpulssat oaivvi guvlui.

Pasieanta lea doaibmabiju áigge gozuid alde ja čohkká dikšostuolus. Dikšunhávit leat dávjjimusat ainjuo 10–20. Divššut leat moddii vahkus.

Magnehtastimulašuvnna leat duođaštan láivudit deprešuvnna, go dat čujuhuvvo vuoiŋŋamaččaid dihto ovdavuoiŋŋamaččaid guvlui. Filmmas (2:49) gulat lasi divššus ja oainnát, mot dat dahkkojuvvo.

Vuoiŋŋamaččaid elefápmodikšu

Vuoiŋŋamaččaid elefápmodikšu dahje ECT-dikšu lea beaktil ja dutkojuvvon dikšohápmi. Dikšu váikkuha earret eará vuoiŋŋamaččaid ávnnasmolsašuvvamii ja neuroávdnasiid (välittäjäaine) meriide.

Elefápmodivššu sáhttá geavahit váttes deprešuvnna dikšumis dalle, go dálkasat eai oro váikkuheamen dahje pasieanttas leat psykohtalaš symptomat dahje iešsorbmenjurdagat.

Pasieanta nohkkaduvvo divššu boddii, amas son dovdat bákčasa. Oaivái jođihit moadde sekundda elefápmorávnnji, mii dagaha vuoiŋŋamaččain elektrovnnalaš luovvaneami. Dikšu addojuvvo dávjjimusat 2–3 geardde vahkus oktiibuot 4–16 geardde.

Filmmas (4:59) oainnát, mot dikšu ollašuhtto.

Šerresčuovgadivššu sáhttá geavahit iešheanalis

Šerresčuovgadivššuin sáhttá láivudit skábmadeprešuvnna symptomaid. Šerresčuovgalámppáid oažžu dábálaš beaivválašgálvogávppiin.

Šerresčuovgadivššu leat áican aktiveret vuoiŋŋamaččaid varrajođu ja neuroávdnasiid doaibmama ja láivudit symptomaid.

Skábmadeprešuvnnas šerres čuovgga (2500 luksi) váldojuvvo dávjjimusat beaivválaččat 1–2 diimmu.