Skip to main content

програма самодопомоги

Miten voit tukea lasta?

Kun lapsella on vaikeuksia lukemisessa tai kirjoittamisessa, on ympäristön tuki erityisen tärkeää. Voit auttaa lasta taitoharjoittelussa.

Koska jokainen lapsi on ainutlaatuinen yksilö, on tärkeää:

  • Huomata ja tunnistaa lapsen vahvuudet. Oppimisen haasteet ovat vain yksi lapsen ominaisuuksista.
  • Kohdata lapsi yksilönä. Lukivaikeudet ovat erilaisia eri lapsilla.
  • Tarkastella lapsen vaikeuksia yhdessä hyväksyvässä ja lempeässä ilmapiirissä.
  • Antaa tietoa lapsen oppimisen tuen tarpeista ja vahvuuksista niin, että tämän ympärillä toimivat aikuiset ymmärtävät mistä on kyse.
  • Iloita onnistumisista ja luoda hyväksyvä ilmapiiri myös epäonnistumisille!

Aloita oppimisympäristön muokkaamisesta

Oppimisympäristön muokkaaminen on helpoin ja nopein oppimista tukeva keino. Kun puitteet ovat kunnossa oppimiselle, on helpompi ryhtyä taitoharjoitteluun.

Oppimisympäristön muokkaaminen

Tavoite

Luot ympäristöstä lapsen oppimista tukevan.

Ohje

Mieti, miten ympäristö tukisi parhaiten lapsen lukemisen ja kirjoittamisen oppimista ja harjoittelua. Seuraavista keinoista voi olla hyötyä:

  • Huolehdi että lapsella on kotitehtävien teon kannalta hyvät työskentelyvälineet, tila ja valaistus. Kirjoittamiseen tarvitaan tasainen alusta.
  • Pyri karsimaan ympäristön ärsykkeitä, jotta lapsen on helpompi keskittyä.
  • Salli liikkuminen, jos se auttaa lasta keskittymään. Liike tukee usein jaksamista ja nostaa vireystilaa. Tasapainotyyny tuolilla tai kuminauha tuolin tai pulpetin jaloissa saattaa olla riittävä liike keskittymisen tueksi.
  • Monet lapset lukevat mieluummin toiselle tai toisen kanssa kuin yksin. Lukukaveri voi olla esimerkiksi vanhempi, sisarus, isovanhempi, lemmikki tai lempipehmolelu.
  • Rajaa työmäärä lapsen voimavaroihin sopivaksi. Kukaan ei jaksa tehdä valtavaa määrää työtä. Harjoitelkaa mieluummin usein lyhyempiä hetkiä kuin kerralla pitkä aika. Voit jäsentää työmäärää pilkkomalla työskentelyä, tehtävälistalla tai rajaamalla harjoitteluun käytettävää aikaa.
  • Huomaa oman mielentilasi vaikutus harjoitteluun. Oma jaksamisesi ja suhtautumisesi lukemisen ja kirjoittamisen harjoitteluun heijastuu myös lapseen. Jos oma mielentilasi on ärtynyt ja väsynyt, pohdi olisiko joku toinen hetki harjoittelulle otollisempi.

Huomioi lapsen vireystila

Kaikkien asioiden harjoittelu on helpointa silloin, kun lapsen vireystila on sopiva. 

Vireystilaan vaikuttavat esimerkiksi unen määrä ja laatu, vuorokausirytmi sekä ulkoilun määrä. 

Liian korkea vireystila voi johtaa  

  • keskittymisen vaikeutumiseen  
  • riehakkuuteen  
  • keholliseen aktiivisuuteen  
  • tarkkaavuuden ylläpitämisen vaikeuteen  
  • virhealttiuteen  

Liian alhainen vireystila voi johtaa   

  • keskittymisen vaikeutumiseen  
  • toiminnan hidastumiseen tai lamaantumiseen  
  • passiivisuuteen  
  • tarkkaavuuden ylläpitämisen vaikeuteen  
  • Oman toiminnanohjauksen hidastumiseen  

Vireystilan tunnistaminen vireysmittarin avulla 

Vireysmittarin avulla saatte selville, onko lapsen vireys sopiva harjoitteluun.

Mittaria osoittamalla lapsi voi pohtia ja kertoa, millainen olo hänellä on. Mittaria voi käyttää ennen harjoittelua, sen aikana ja harjoittelun jälkeen.

Voitte piirtää vireysmittarin itse tai tulostaa sen alempaa.

Vireysmittariin merkitään tilat alivireys – tavallinen olo – ylivireys. Voitte käyttää myös lapselle tuttuja sanoja, esimerkiksi väsynyt olo – mukava olo – levoton olo. Halutessanne voitte käyttää mittarissa värejä ja kuvioita.

Voit tutustua vireysmittariin seuraavan videon (1:58) avulla.

Huomaa

  • Vireystilaa voi nostaa aktivoivilla ja liikunnallisilla harjoituksilla, valon määrän lisäämisellä ja virikkeiden lisäämisellä.   
  • Vireystilaa voi laskea rauhoittavilla ja rentouttavilla harjoituksilla, valon määrän vähentämisellä ja virikkeiden määrän laskemisella.