програма самодопомоги

Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Tavallinen ja myönteinen yhdessäolo ja puuhailu läheisten kanssa on lapselle merkityksellistä. Asioista juttelu, yhdessä tekeminen ja ihan vain oleilu yhdessä vähentävät stressiä.

Arjessa on hyvä huomioida, että vapaa-aikaa on riittävästi ja se on monipuolisia ja palauttavaa. Esimerkiksi yhdessäolon, ruutu- ja peliajan ja liikunnan tasapainottaminen tukee hyvinvointia.

Säännöllinen uni-valverytmi ja riittävä yöuni ovat tärkeitä uuden oppimisen kannalta. Riittävä uni tukee lapsen kasvua, tunne-elämän kehitystä sekä tukee lapsen luovuutta ja keskittymiskykyä.

Unentarve on hyvin yksilöllistä, ja se vaihtelee iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisella unentarpeeksi määritellään noin 7—9 tuntia vuorokaudessa. Alakouluikäisen lapsen tulisi nukkua yössä noin 10 tuntia.

Kiinnitä huomiota perheenjäsenten yksilölliseen unentarpeeseen, ja yritä varata nukkumiselle riittävästi aikaa. Pitämällä huolta unesta panostat koko perheen hyvinvointiin.

Aikuisten tulee huolehtia siitä, että lapsi nukkuu riittävästi. Unirytmiä sekä riittävän levon turvaamista tukee säännöllinen päivärytmi, rauhalliset iltarutiinit sekä kohtuullinen, iän mukainen ruutuaika.

Mielenterveystalo.fi:stä löytyy lasten univaikeuksien omahoito-ohjelma ja aikuisille suunnattu unettomuuden omahoito-ohjelma.

Monipuolinen ravinto ylläpitää hyvää toimintakykyä. Aivot ovat ihmisen toiminnan kannalta tärkeä elin. 

Syömällä säännöllisesti ja monipuolisesti lapsen aivot ja keho saa riittävästi energiaa päivän askareisiin. Hyvät ruokailutottumukset parantavat oppimista, keskittymiskykyä, koordinaatiota, motivaatiota, muistia ja stressin sietoa.

Ruoanlaitto ja ruokailu ovat myös tärkeitä yhdessäolon hetkiä, jotka tukevat keskinäistä vuorovaikutusta.

Mielihyvän ja ilon kokemukset lisäävät hyvinvointia. On hyvin yksilöllistä, mistä kukin nauttii. Onkin tärkeää, että tiedät, mitkä asiat tuottavat iloa juuri sinulle. Entä mitkä asiat tuottavat iloa lapselle ja muille läheisille?

Mielihyvää voi myös oppia lisäämään arkeen. Laatikaa itsellenne oma mielihyvävarasto kirjoittamalla lista miellyttävistä asioista. Yrittäkää miettiä mahdollisimman monta pientä ja konkreettista asiaa.

Laittakaa listat näkyville vaikka jääkaapin oveen. Voitte myös listata asioita, jotka tuottavat iloa kaikille teille.

Kun lapsella on oppimisen vaikeutta, tarvitsee hän usein keskimääräistä enemmän apua ja tukea. Omat voimavarasi ja jaksamisesi voivat joutua koetukselle. Siksi myös omaan jaksamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Vertaistuen ja avun hakeminen auttavat jaksamaan.

Yhteinen mukava yhdessäolo, lepopäivät ja positiivinen vuorovaikutus ilman suoritusvaatimuksia tukee kaikkien voimavaroja. Toistuvat rutiinit usein helpottavat arjen toimivuutta ja luovat turvallisuuden tunnetta.

Myös oma aika on tärkeää palautumisen kannalta. Arjessa oman ajan löytäminen on usein haasteellista. Mieti, miten viikkoosi järjestyisi edes pieniä hetkiä itseäsi varten.

Usein jo siitä on apua, että tietää, milloin omia asioita pääsee tekemään. Joskus jo ruokakaupassa yksin käyminen, lempimusiikin kuuntelu tai hyvän ruoan laittaminen omassa rauhassa ovat merkityksellisiä hetkiä.