програма самодопомоги

Ilo ja yhteiset mukavat hetket sekä armollisuus itseäsi ja lasta kohtaan ovat taitoharjoittelun rinnalla yhtä tärkeitä.

Harjoitus tekee mestarin

Kuten kaikkien uusien taitojen opettelussa, myös lukemisen ja kirjoittamisen oppimisessa on usein toistuva harjoittelu  tärkeää. Harjoittelun kautta taidot vakiintuvat.

Helpommasta vaikeampaan

Aloittakaa harjoittelu lapsen tämänhetkiseltä taitotasolta. Onnistumisten myötä lapsen on helpompi motivoitua myös vaikeampiin harjoituksiin.

Asia kerrallaan

Kaikkia työkaluja ei tarvitse saada käyttöön heti. Tehokkaimmin saatte keinoja käyttöön, kun teette harjoituksia rauhallisessa tahdissa. Tehkää yksi tai kaksi harjoitusta kerrallaan. 

Uusien taitojen opettelussa ja vakiinnuttamisessa on hyvä olla lempeä ja armollinen.

Ylä- ja alamäet ovat osa matkaa

Uusien taitojen oppiminen voi tapahtua ajoittain hitaasti ja ajoittain aaltoillen. On tärkeää kertoa myös lapselle, että erilaiset vaiheet kuuluvat uuden oppimiseen. Asioita oppii välillä nopeasti ja välillä hitaasti, eikä hitaasta edistymisestä ole syytä lannistua.

Voit myös välillä valita harjoituksia, jotka lapsi jo osaa. Näin hän saa riittävästi onnistumisen kokemuksia. Jo olemassa olevan taidon vahvistaminen vahvistaa monella tavalla uuden oppimista.

Onnistumisen kokemukset kantavat

On hyvin luonnollista, että lapsi vastustaa lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelua ajoittain voimakkaastikin. Taustalla voi olla esimerkiksi väsymys tai ikävä tunne.

Se, että lapsi ymmärtää, että hänellä on oppimisvaikeus, voi aiheuttaa voimakasta vastustusta ja vaatia surutyötä. Tällöin on tärkeää

• myötäelää lapsen tilannetta
• pysähtyä lapsen tunteen äärelle
• keskustella yhdessä mitä oppimisvaikeus lapsen elämässä tarkoittaa

Voit auttaa lastasi huomaamaan muita vahvuuksiaan ja taitojaan, joita hänellä oppimisvaikeudesta huolimatta on.

Kehuminen vahvistaa itsetuntoa

Tehtäväsi on myös luoda lapselle toivoa ja vahvistaa hänen itsetuntoaan. Yksi keino on tehdä edistyminen lapselle näkyväksi. Lasta ei voi koskaan kehua liikaa!

Kun lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja vaikeudet vähenevät, hänen itsevarmuutensa ja uskonsa omiin taitoihin vahvistuu.

Muista palkitseminen

Ennen kuin harjoittelusta tulee rutiini, se voi tuntua uuvuttavalta. Siksi on tärkeää, että palkitset sekä lasta että itseäsi jollain sopivalla tavalla, kun olette tehneet tiettyä harjoitusta. Vinkkejä voit katsoa harjoituksesta 6. Tue motivaatiota.

Palkitseminen kannattaa tehdä lapsen ikä ja jaksaminen huomioiden. Myös yrittämisestä kannattaa palkita. Palkkion voi saada heti harjoittelun jälkeen, useamman harjoittelukerran jälkeen tai molemmilla tavoilla.

Mieti, mikä voisi olla sinulle ja lapselle sopiva palkinto. Esimerkkejä palkitsemisesta ovat yhteinen leikki- tai pelihetki, metsäretki, polkupyörälenkki tai lapsen suosikkipuistossa vieraileminen. Tärkeää on löytää juuri teille sopiva juttu, josta kumpikin nautitte.

Suunnitelkaa taukoja harjoitteluun

Voi myös olla, että pitkään jatkunut harjoittelu lannistaa lasta. Harjoittelusta on välillä mahdollista pitää taukoa. Tauko kannattaa pitää suunnitellusti ja sopia siitä yhdessä etukäteen.

Suunniteltujen taukojen kautta lapsi oppii, että asioita saadaan tehtyä suunnitellusti ja valmiiksi. Tauko ei ole epäonnistuminen vaan tarpeellinen lepo.

Kirjaa ylös myönteisiä kokemuksia

Edetessä on hyvä kiinnittää huomiota onnistumisiin ja kirjata ylös myönteisiä kokemuksia.

Samalla voi olla hyvä merkitä muistiin havaintoja siitä, mikä auttoi kestämään haastavia tilanteita paremmin.

Näin vahvistat onnistumisen kokemusta sekä taitojen oppimista ja juurtumista arkeen. Samalla sinulle syntyy voimavarakirja, jota lukemalla saat uskoa onnistumisiin takapakkeja kohdatessasi.

Kun lapsi kasvaa

Lukivaikeuden vaikeusaste sekä tuen määrä vaikuttavat siihen, miten lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Siksi lukemisen ja kirjoittamisen tukeminen kannattaa aloittaa heti, kun huoli lapsen luki-taidoista herää.

Lievissä lukivaikeuksissa suurin osa lapsista oppii tuen avulla lukemaan ja kirjoittamaan. Oppiminen voi olla hieman hitaampaa kuin muilla.

Vaikeampiasteisissa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksissa on taitoharjoittelun lisäksi hyvä hyödyntää lapsen tai nuoren muita vahvuuksia. Lisäksi kannattaa käyttää oppimista tukevia apukeinoja. Esimerkiksi, jos lapsen vahvuutena on kuulemalla oppiminen, voi kokeisiin valmistautua myös kuuntelemalla äänikirjoja.

Lukivaikeudesta huolimatta lapsen on mahdollista oppia uusia asioita ja suorittaa opintonsa.