Omahoito-ohjelma

Sukupuoli-identiteetti on henkilökohtainen kokemus. Sukupuoli-identiteetti voi vastata syntymässä määriteltyä sukupuolta tai poiketa siitä. 

Monet kokevat sukupuoli-identiteettinsä liittyvän kehollisiin ominaisuuksiin. Toisille taas itseilmaisu tai sosiaalinen rooli on sukupuoli-identiteetin kannalta tärkeämpi asia. 

Identiteetti voi olla naisen tai miehen lisäksi esimerkiksi muunsukupuolinen, sukupuoleton tai jotakin muuta. Mieheyden ja naiseuden ulkopuolella tai välillä olevia identiteettejä kutsutaan usein ei-binäärisiksi. 

Kun puhutaan sukupuolienemmistöistä, puhutaan cissukupuolisista. Cissukupuolinen tarkoittaa henkilöä, jonka sukupuoli-identiteetti vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan.  

Cis-sana tulee latinasta ja tarkoittaa “tällä puolen”. Trans-sana puolestaan tarkoittaa “toisella puolen". 

Kaikki ihmiset eivät ilmaise sukupuoltaan normien mukaisesti. Englannin kielessä käytetään sanaa gender non-conforming eli sukupuolinormeja rikkova.  

Esimerkiksi cissukupuolinen nainen voi pukeutua ja ilmaista itseään maskuliinisesti, mutta kokea itsensä silti naiseksi. Cissukupuolinen mies voi ilmaista itseään feminiinisesti ja kokea itsensä mieheksi. 

Sukupuolinormeja voivat rikkoa kaikki riippumatta siitä, kuuluuko sukupuolivähemmistöön vai ei. 

Kun puhutaan sukupuolivähemmistöistä, puhutaan transihmisistä. Tätä termiä käytetään usein kattoterminä useammille erilaisille transidentiteeteille.  

Transihmisiin kuuluvat muun muassa transsukupuoliset, muunsukupuoliset ja transvestiitit. Transihmisten lisäksi sukupuolivähemmistöön kuuluvat intersukupuoliset. 

Henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta, on transsukupuolinen. Transsukupuolinen henkilö voi olla nainen, mies tai jotakin muuta.  Transsukupuolisuuteen liittyy usein tarve keholliseen ja/tai juridiseen sukupuolenkorjaukseen. 

• Transmies on mies, joka on syntymässä määritelty tytöksi. 
• Transnainen on nainen, joka on syntymässä määritelty pojaksi. 

Muunsukupuolisuus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Yhteistä on yleensä se, että henkilö ei koe yksiselitteisesti olevansa mies tai nainen vaan jotakin kokonaan näiden ulkopuolelta tai väliltä. Kokemus saattaa myös vaihdella. 

Sukupuoli-identiteetti koetaan liukuvana tai muuttuvana. 

Henkilö, joka kokee ajoittaista tarvetta ilmaista ulkoisella olemuksellaan ja toiminnallaan toista sukupuolta kuin mikä hänelle on syntymässä määritelty.  

Transvestiitti ei koe tarvetta korjata sukupuoltaan esimerkiksi juridisesti tai lääketieteellisesti. Hän on tyytyväinen syntymässä määritettyyn sukupuoleensa. 

Intersukupuolisuus tarkoittaa kehon luonnollista vaihtelua ja erilaisia kehon variaatioita, joissa sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta, eivät yksiselitteisesti vastaa mies- tai naistyypillistä kehoa.  

Jotkut intersukupuoliset kokevat kuuluvansa sukupuolivähemmistöön. Toisille taas kyse on enemmänkin lääketieteellisestä tilasta. 

Sukupuolen korjaamisella voidaan tarkoittaa lääketieteellisiä korjaushoitoja ja/tai sukupuolen korjaamista sosiaalisesti tai juridisesti siten, että henkilön keho ja sosiaalinen sukupuoli vastaavat tämän identiteettiä. 

• Lääketieteellisiin korjaushoitoihin kuuluvat esimerkiksi hormonihoidot ja leikkaushoidot. 
• Juridinen sukupuolen korjaaminen tarkoittaa henkilötietojen (nimi ja/tai henkilötunnus) muuttamista väestörekisterissä. 
• Sosiaalisella sukupuolen korjauksella tarkoitetaan sitä, että henkilö alkaa elää kokemaansa sukupuoli-identiteettiä todeksi sosiaalisissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. 

Detransitio tarkoittaa sitä, että sukupuolenkorjauksen jälkeen henkilö palaa elämään syntymässä määritellyssä sukupuolessaan. 

Pieni osa sukupuolenkorjausprosessin läpikäyneistä ihmisistä detransitioituu. Detransitioon voi kuulua lääketieteellisiä, sosiaalisia tai juridisia muutoksia.  

Detransitio voi liittyä  

• kokemukseen identiteetin muuttumisesta 
• kokemukseen siitä, että sukupuolenkorjaus oli väärä valinta 
• tuen puutteeseen 
• transfobian kohtaamiseen 

Vähemmistöstressillä tarkoitetaan ylimääräistä kuormitusta, mikä johtuu syrjinnän kokemuksista tai pelosta. Kaikenlainen stressi lisää riskiä sairastua psyykkisesti tai fyysisesti. Pitkään jatkunut stressitila altistaa muun muassa masennus- ja ahdistusoireille. 

Kaikki vähemmistöihin kuuluvat eivät koe vähemmistöstressiä. 

Sisäistyneellä itsesyrjinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhteiskunnan hetero- ja sukupuolinormatiiviset ja jopa vihamieliset viestit limittyvät osaksi omaa identiteettiä ja värittävät suhdetta itseen.  

Suhde omaan itseen ja identiteettiin voi tällöin muodostua kielteiseksi. Tällöin ihminen alkaa suhtautua itseensä negatiivisesti esimerkiksi kritisoiden, inhoten tai jopa vihaten itseään.​