Omahoito-ohjelma

Henkilön itsekontrollin määrään vaikuttavat tilannetekijät, synnynnäinen temperamentti, lapsuuden kasvuympäristö ja opitut selviytymiskeinot.

Jo pienten lasten välillä on melko pysyviä eroja itsekontrollissa. Erot näkyvät esimerkiksi siinä,

• miten voimakkaasti lapsi ilmaisee tunteitaan ja tarpeitaan
• miten pitkään hän jaksaa keskittyä
• miten nopeasti hän toimii ajatusten ja tunteiden ohjaamana.

Itsekontrolli kehittyy osana muita itsesäätelytaitoja pitkälle aikuisuuteen. Synnynnäiseen temperamenttiin pohjautuvat erot itsekontrollissa ovat kuitenkin melko pysyviä.

Itsekontrollista on hyötyä

Itsekontrollista on tutkitusti paljon hyötyä. Se auttaa esimerkiksi menestymään työssä ja opiskelussa sekä auttaa ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja.

Voit kenties tunnistaa, että itsekontrollisi on auttanut sinua saamaan asioita aikaan työssä, opinnoissa tai vapaa-ajalla. Olet ehkä ylläpitänyt terveitä elämäntapoja itsekontrollisi ansiosta. Tällaiset asiat ovat hyödyllistä suorittamista.

Milloin itsekontrolli on liiallista?

Itsekontrollista voi olla myös haittaa, varsinkin jos se on joustamatonta.

Itsekontrolli voi esimerkiksi saada lähtemään työpäivän jälkeen juoksulenkille silloinkin, kun voimavarat ovat vähissä.

• Jos toimintaa ei pysty suhteuttamaan tilanteeseen, vaan sitä ohjaa sitkeä päätös tai koettu pakko, on kyseessä joustamaton itsekontrolli.
• Jos kokee voivansa jättää lenkin välillä väliin, tai vaihtaa juoksun palauttavaan liikuntaan, on kyseessä joustava itsekontrolli.

Milloin suorittaminen on haitallista?

Suorittaminen on haitallista silloin, kun se saa kokemaan tyytymättömyyttä, riittämättömyyttä tai suorittamaan jatkuvasti.

Haitallisesta suorittamisesta voi myös seurata tyytymättömyyttä itseä kohtaan saavutuksista ja onnistumisista huolimatta.

Haitallisesta suorittamisesta voi seurata myös

• ongelmia ihmissuhteissa
• vaikeutta rentoutua
• yksinäisyyttä ja ulkopuolista oloa muiden seurasta huolimatta.