Jiõččhåidd-programm

Lapsen kaveritaidot vahvistuvat iän myötä hermoston kypsyessä useilla kehityksen osa-alueilla.

Tiedollisten taitojen kehittyminen

Tiedon vastanottamiseen, käsittelyyn ja varastointiin liittyvät taidot kehittyvät hermoston kehityksen sekä oppimisen myötä. Se vahvistaa lapsen valmiuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Tiedollisten taitojen kehittyminen auttaa lasta havaitsemaan, ymmärtämään ja arvioimaan sosiaalisia tilanteita ja kaverisuhteita sekä toimimaan niissä.

Taitojen rakentuminen

Kaveritaidot rakentuvat toisiaan täydentävistä taidoista, kuten vuorovaikutus-, itsesäätely- ja empatiataidoista. Kenelläkään ei ole synnynnäisesti sisäänrakennettuja kaveritaitoja.

Vanhemmilla ja lapsen lähipiirillä on tärkeä rooli lapsen kaveritaitojen kehittymisessä kotona, koulussa ja harrastuksissa.

Aikuinen mallintajana

Lapsi havainnoi, seuraa ja jäljittelee toisten antamaa esimerkkiä. Mallintamista tapahtuu jatkuvasti itsestään arjen sosiaalisissa tilanteissa.

Aikuinen voi myös opettaa lapselle kaveritaitoja mallintamalla ja sanoittamalla lapselle toivottavaa käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa.

Vanhempi voi näyttää esimerkin tai leikin avulla, miten aloittaa keskustelu tai miten reagoida, jos joku pahoittaa mielensä. Tämä auttaa lasta sisäistämään sosiaalisia toimintatapoja.

Lapset oppivat toisiltaan

Lapset oppivat kaveritaitoja myös mallintamalla toisiaan. He voivat esimerkiksi oppia toisiltaan, miten suhtautua, toimia, puhua tai saada suosiota erilaisissa tilanteissa.

Kasvatus ja opetus antaa lapselle taitoja, joilla sopeutua ympäröivään sosiaaliseen yhteisöön ja kaveripiiriin.

Aikuinen voi auttaa lasta hahmottamaan ja tulkitsemaan erilaisia sosiaalisia odotuksia ja tilanteita.

Lapsi tarvitsee aikuista asettamaan rajoja, jos lapsen kaveripiiristä tulevat vaikutteet tai palaute ovat lapselle epäsuotuisia.

Kodin vaikutus

Vanhemman ja lapsen välinen lämmin ja turvallinen suhde luo pohjan lapsen kaveritaitojen kehittymiselle. Kokemukset hyväksynnästä ja myönteinen minäkuva kannustavat lasta hakeutumaan toisten seuraan ja muodostamaan kaverisuhteita.

Lapsen temperamentin huomioiminen

Temperamentti on synnynnäinen ja suhteellisen pysyvä piirre, joka kuvaa yksilön tapaa reagoida ympäristöön, tunteisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin. 

Sosiaalisuus on temperamentin osa, joka liittyy lapsen luontaiseen haluun olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Sosiaalisuudessa on yksilöllisiä eroja. 

Erilaiset lapset hyötyvät erilaisista kasvatustavoista. Vanhemmat voivat soveltaa hyvinkin erilaisia kasvatustapoja temperamentiltaan erilaisiin lapsiinsa. 

• Ujo lapsi voi tarvita aikuisen rohkaisua ja läsnäoloa sosiaalisten aloitteiden tekemisessä. 
• Ulospäin suuntautunut lapsi voi tarvita aikuisen tukea toisen kuuntelemisessa ja huomioimisessa.  

Varhaiskasvatus, koulu, harrastustoiminta ja muu lähipiiri

Varhaiskasvatus, koulu ja harrastustoiminta sekä muu lähipiiri tukevat kodin kasvatustyötä. Lapsi oppii sosiaalisia taitoja, arvoja ja yleisiä käyttäytymissääntöjä.

Kaveritaidot kehittyvät vähitellen erilaisissa ympäristöissä harjoittelun, toistojen ja palautteen avulla. On tärkeää tarjota lapselle mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa ja harjoitella kaveritaitoja.

Lapset harjoittelevat kaveritaitoja kotipiirissä, päiväkodissa ja koulussa sekä harrastustoiminnassa. Lasten kasvaessa kaverisuhteista tulee yhä tärkeämpi osa heidän sosiaalista verkostoaan.

Palaute muokkaa käyttäytymistä

Kokemuksen karttuessa lapsi oppii taitavammaksi sosiaalisissa tilanteissa. Lapset huomaavat usein nopeasti, jos heidän puheensa tai toimintansa johtaa torjutuksi tulemiseen tai huomiotta jättämiseen.

Yrityksen ja erehdyksen kautta lapset oppivat, millainen käyttäytyminen johtaa myönteiseen lopputulokseen. Se puolestaan vahvistaa kyseistä käyttäytymistä.

Muilta lapsilta saatu palaute muokkaa myös lapsen kokemusta itsestään ja roolistaan vertaisryhmässä.

Kasvuympäristö

Vuorovaikutuksen kautta lapsi omaksuu myös kasvuympäristönsä asenteita ja kirjoittamattomia käyttäytymissääntöjä, jotka voivat vaihdella perheestä, kulttuurista ja ajasta toiseen.