Jiõččhåidd-programm

Muiden ymmärtäminen ja ymmärtämisen osoittaminen edistää 

• yhteyden kokemista
• asioiden jakamista
• luottamuksen rakentumista

Sosiaalisten tilanteiden tulkinta

Taito lukea sosiaalisia tilanteita auttaa lasta ennakoimaan ja arvioimaan tekojen seurauksia. Se auttaa selviytymään sosiaalisissa tilanteissa. 

Haasteet sosiaalisten tilanteiden tulkitsemisessa voivat vaikuttaa kykyyn ymmärtää ja eläytyä toisen tunnetilaan.

Sosiaalisten vihjeiden huomiointi

Jos lapsi ei hahmota tilanteen kannalta oleellisia sosiaalisia vihjeitä, kuten ilmeitä, eleitä ja äänensävyjä, hän saattaa tulkita toisia virheellisesti. Se saattaa johtaa epätarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen ja väärinkäsityksiin.

Oman ja toisen näkökulman huomiointi

Kehityksen ja kokemuksen myötä lapsi oppii ymmärtämään, että kaikki eivät ajattele samalla tavoin kuin hän. Toisilla lapsilla voi olla erilaisia tunteita, ajatuksia, pelkoja, huolia tai aikomuksia. Ne voivat vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä.

Taito ymmärtää kaverin näkökulmaa, kokemusta tai tunnetilaa vahvistaa kaverisuhteiden laatua ja läheisyyttä. Jos lapsen on vaikeaa asettua toisen asemaan, voi syntyä väärinymmärryksiä, yhteenkuuluvuudentunne heiketä ja kaverisuhteiden ylläpito vaikeutua.

Ymmärrys ja eläytyminen

Taito ilmaista ymmärrystä ja myötäelämistä vahvistaa tunneyhteyttä. Ymmärryksen ja myötätunnon osoittaminen voi syventää kaverisuhteita ja antaa lohtua toiselle. Välittämistä voi osoittaa esimerkiksi kuuntelemalla, katseella tai kosketuksella.

Taitopuutteet empatiataidoissa

Lapsella voi olla ymmärrystä toista kohtaan, vaikka ei osaisi toimia empaattisesti. Lohduttamisen sijaan hän saattaa jähmettyä paikalleen tai naurahtaa hämillään.

Toisaalta lapsi voi kyetä osoittamaan empatiaa, vaikka hän ei täysin osaisi asettua toisen asemaan. Hän voi esimerkiksi osata lohduttaa toista ja olla läsnä, vaikka hän ei aivan ymmärtäisikään toisen surua tai pahaa mieltä.

Miten vahvistaa sosiaalista tietoisuutta ja empatiataitoja?

Empatia on sekä luontainen ominaisuus että opittu taito. Jo pieni vauva peilaa tunteita ja heijastaa muiden tunnetiloja reaktioillaan.

Empatiataidoissa on yksilöllisiä eroja. Toiset osoittavat empatiaa enemmän, toiset vähemmän.

Harjoittelun avulla

Lapsen sosiaalista tietoisuutta ja empatiataitoja voi vahvistaa

• rohkaisemalla lasta kuuntelemaan toisia ja kiinnittämään huomiota sanattomaan viestintään, kuten ilmeisiin, eleisiin ja äänensävyihin.
• harjoittelemalla lapsen kanssa tunteiden tunnistamista kasvokuvista.
• keskustelemalla lapsen kanssa siitä, miltä itsestä tai toisesta voisi tuntua erilaisissa tilanteissa.
• rohkaisemalla lasta kysymään toisen henkilön tunteista ja aikomuksista.
• kannustamalla lasta ilmaisemaan toiselle, jos ei ymmärrä esimerkiksi epäsuoraa puhetta tai huumoria.
• harjoittelemalla tunteiden sanoittamista ja osoittamista.
• osoittamalla lapselle empatiaa.
• kuuntelemalla tarinoita tai lukemalla kirjoja, joissa voi samaistua ja eläytyä toisten kokemuksiin.

Kokemusten kautta

Lasten sosiaalisten tilanteiden tulkinta ja empatiataidot vahvistuvat myös kokemusten kautta. Erilaiset tilanteet opettavat.

Tutustumisen myötä tilannetaju ja ymmärrys toisia kohtaan yleensä vahvistuvat. Lapsi oppii havaitsemaan ja ymmärtämään tutuille lapsille ominaisia sosiaalisia vihjeitä. 

Esimerkiksi: Aada on hiljaa silloin, kun hän on harmissaan tai Eeli huokaisee kovaan ääneen, kun on pettynyt.