Jiõččhåidd-programm

Vaikeudet voivat johtua lapsen tunnetilasta tai ajatuksista, kuten tilanteeseen liittyvästä pettymyksestä tai huolesta. Myös levoton ympäristö tai muiden lasten käyttäytyminen voi vaikuttaa toimintakykyyn.

Tunnetaidot ovat tärkeitä vuorovaikutuksessa

Tunnetaidot ovat tärkeitä vuorovaikutustilanteissa kavereiden kanssa. Omien tunteiden havaitseminen, huomioiminen ja tulkitseminen auttavat lasta ymmärtämään toisen tunteita.

Tunnetaitoja voi vahvistaa harjoittelemalla. Lapsi oppii tunnetaitoja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vanhempi voi tukea lapsen tunnetaitojen kehittymistä monin tavoin.

Lapsen kanssa voi harjoitella

• kehollisten tuntemusten tunnistamista ja tulkitsemista. Näitä voivat olla esimerkiksi sydämen tykytys tai perhoset vatsassa. Kehon vihjeiden tunnistaminen auttaa lasta ymmärtämään, miltä hänestä tuntuu toisten seurassa.
• perustunteiden, kuten ilon, surun, vihan, pelon ja häpeän, tunnistamista. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen auttavat lasta ymmärtämään omaa ja toisten lasten käyttäytymistä.
• tunteiden ilmaisemista esimerkiksi ilmeillä, eleillä tai sanoilla. Tunteiden näyttäminen auttaa lasta jakamaan kokemuksiaan ja muita lapsia ymmärtämään, miltä hänestä tuntuu.
• tunteiden ja käyttäytymisen säätelemistä tilanteeseen sopivaksi. Tunteiden sääteleminen auttaa lasta selviytymään tunnekuohuista tai ristiriitatilanteista kavereiden kanssa.

Itsesäätelytaidot auttavat säätelemään käytöstä

Itsesäätelytaidot auttavat lasta mukauttamaan omaa käyttäytymistään erilaisissa kuormitustilanteissa.

Ne auttavat lasta säätelemään tarkkaavaisuuttaan, tunteitaan, ajatuksiaan ja toimintaansa tilanteeseen sopivaksi.

Lapsen oma motivaatio on tärkeää. Lapsen halukkuus olla vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa helpottaa tekemään aloitteita ja ponnistelemaan kaverisuhteiden eteen.

Itsesäätelytaitojen ja toivotun käytöksen tukeminen

Ennakoi tilanteita ja/tai ennaltaehkäise kuormitustekijöitä. Tällaista voi olla esimerkiksi lapsen väsymyksen tai nälkäisyyden huomiointi, toimintaohjeiden tai leikkitilanteiden selkeyttäminen, tai toisten näkökulman tai odotusten avaaminen lapselle.

• Mallinna tilanteita arjessa omalla toiminnallasi.
• Anna lapselle myönteistä palautetta hänen toiminnastaan. Kerro lapselle, miten hänen käytöksensä voi vaikuttaa muihin.
• Aseta rajoja ja anna selkeää ohjeistusta, mitä eri tilanteissa kannattaa, saa ja ei saa tehdä.
• Käy tilanteita yhdessä läpi rauhallisessa tilanteessa, kun lapsen tunnetila on hyvä ja hän on vastaanottavainen.
• Vahvista lapsen motivaatiota kokea onnistuneita vuorovaikutushetkiä kavereiden seurassa.

Mitä taitoja lapseni tarvitsee?

Erityisesti pienet lapset tarvitsevat vanhemman apua itsesäätelyn tukemiseen, esimerkiksi rauhoittumiseen tai kompromissin tekemiseen.

Lapsen käytöstä voi pohtia sen kautta, millaisia taitoja hän tarvitsisi, jotta hän voisi käyttäytyä toivotulla tavalla.

• Kiukustuva lapsi saattaisi hyötyä rauhoittumisen taidosta. Hänelle voisi olla apua tunteiden tunnistamisesta ja niistä kertomisesta.
• Leikin sääntöjä rikkova lapsi saattaisi tarvita keinoja neuvotella, jakaa ajatuksiaan tai ottaa vastuuta.
• Aggressiivisesti käyttäytyvälle lapselle voi opettaa ongelmanratkaisutaitoja.