Jiõččhåidd-programm

Lapsen minäkuva ja itsetunto kehittyvät vanhemman ja lähiympäristön kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja kokemusten kautta. 

Vanhemman ja lapsen välinen hyvä, turvallinen ja välittävä vuorovaikutussuhde vahvistaa lapsen minäkäsitystä ja itsetuntoa.

Miten minäkuva vaikuttaa kaverisuhteissa?

Myönteisen ja realistisen minäkäsityksen vahvistaminen auttaa lasta 

• tunnistamaan ominaisuuksiaan, luonteenpiirteitään sekä roolejaan
• tiedostamaan omia ajatuksia ja toisten odotuksia siitä, millainen on hyvä kaveri
• hakeutumaan vuorovaikutustilanteisiin, solmimaan kaverisuhteita ja toimimaan niissä

Haasteet minäkuvassa voivat altistaa lasta itsensä vähättelylle ja liialliselle vertailulle muihin. Se voi myös vaikeuttaa muiden seuraan liittymistä.

Miten itsetunto vaikuttaa?

Hyvät kaverisuhteet vahvistavat lapsen itsetuntoa. Etenkin nuoruudessa kaverisuhteilla on tärkeä vaikutus itsetuntoon. Heikko itsetunto voi johtaa alemmuudentunteeseen tai vetäytymiseen kaverisuhteista. Se voi lisätä haavoittuvuutta ryhmäpaineelle.

Lapsen itsetunnon vahvistaminen auttaa lasta

• tuntemaan itsensä arvokkaaksi
• luottamaan kykyihinsä 
• olemaan rohkeasti oma itsensä ja hyväksymään toinen sellaisena kuin hän on
• arvioimaan, onko toisen käyttäytyminen häntä kohtaan reilua ja oikeudenmukaista
• rakentamaan luottamuksellisia kaverisuhteita
• selviytymään sosiaalisissa tilanteissa 

Käsitys ja kokemus itsestä vaihtelee

Lapsen minäkuva ja itsetunto rakentuvat läpi elämän. Rakentumiseen vaikuttaa suhteet muihin ihmisiin ja heiltä saatu palaute. Minäkuva ja itsetunto voivat muuttua ja muotoutua tilanteesta toiseen.

Jokainen lapsi on erilainen ja ainutlaatuinen. Jokainen on tärkeä omana itsenään. On tärkeää kannustaa lasta luottamaan itseensä, arvostamaan itseään, ja pitämään itsestään mahdollisista haasteistaan huolimatta.

Kukaan ei näe itseään aina positiivisessa valossa. Tämän vuoksi vanhempien jatkuva ja säännöllinen tuki on tärkeää koko lapsuuden ajan.

Miksi sisäinen puhe on tärkeää?

Sisäinen puhe on tapa, jolla ihminen puhuu itselleen ajatuksissaan. Se voi vaikuttaa tunteisiin, itsesäätelyyn ja siihen, miten toimii muiden kanssa.

Lapsen sisäisen puheen sävyn tunnistaminen ja muokkaaminen voi olla avuksi varsinkin isompien lasten kaverisuhteiden tukemisessa.

Miten lapsen sisäiseen puheeseen voi vaikuttaa?

Voit kuulostella lapsen sisäistä puhetta olemalla läsnä ja kuuntelemalla lapsen ajatuksia hänen kaverisuhteistaan.

Voit vaikuttaa lapsen sisäiseen puheeseen nostamalla esiin onnistuneita kokemuksia kaverisuhteissa ja antamalla niistä myönteistä palautetta.

Voit myös tarjota vaihtoehtoisia näkemyksiä tai tulkintoja haitallisia ajatuksia sisältävälle sisäiselle puheelle kaverisuhteista.

Vanhempi voi auttaa lasta

• kielteisen sisäisen puheen tunnistamisessa. Kielteiset ajatukset itsestä tai toisista voivat johtaa esimerkiksi siihen, että lapsi välttelee toisten seuraa.
• myönteisen sisäisen puheen harjoittelussa. Kannustava sisäinen puhe voi rohkaista lasta liittymään toisten seuraan.
• arvioimaan sisäisen puheen sävyä ja muokkaamaan sitä myönteisemmäksi. Suhtautumistavan muuttaminen myönteisemmäksi voi auttaa lasta viihtymään muiden kanssa.