Jieštipšomohjelm
Miten syömishäiriön tunnistaa?
Syömisen rajoittaminen
Tyypillisesti rajoittavasti oireilevalla on annoskoko hyvin pieni. Sairastunut välttelee tiettyjä ruokia, joita voidaan nimittää myös pelkoruoiksi. Hän suostuu syömään joitakin muita ruokia, jotka ovat turvaruokia.
Tyypillisiä pelkoruokia ovat runsasrasvaiset tai -sokeriset ruoat. Vatsaa taas usein täytetään kasviksilla, vedellä, kahvilla, teellä tai sokerittomilla virvoitusjuomilla.
Ruokailuvälit voivat olla pitkiä ja ruokailukertoja olla vain muutama päivässä. Tyypillistä on myös pyrkiä syömään terveellisesti tai vain puhtaaksi koettuja ruokia. Myös kasvissyönti, veganismi sekä herkku- ja karkkilakot ovat tavallisia. Nämä ovat yleisesti hyväksyttäviä keinoja rajoittaa energiansaantia.
Syömiseen muodostuu rutiineja. Joskus vain tietyt ruokailuvälineet kelpaavat ja ruoka tulee asetella lautaselle tietyllä tavalla ja syödä tietyssä järjestyksessä.
Syöminen usein hidastuu huomattavasti. Sairastunut saattaa levitellä ruokaa lautaselleen niin, että vaikuttaa, että hän olisi syönyt paljon.
Tyhjentäytyminen
Tyhjentäytyminen voi olla oksentamista ruokailun jälkeen tai esimerkiksi ulostamislääkkeiden käyttöä. Tyhjentäytymiskäyttäytymisen voi laukaista syömishäiriön sääntöjä rikkonut ruokailutilanne, vatsan täyttymistä koskevat fyysiset tuntemukset, ahmiminen tai kokemus siitä, että on ahminut.
Ahmimisen eri muodot
Pakkoliikunta
Pakkoliikunta on syömishäiriössä tyypillistä. Sen motiivi on kuluttaa energiaa. Etenkin miehillä pakkoliikunta on usein yletöntä treenaamista lihasten kasvattamisen varjolla.
Pakkoliikunta voi olla myös jatkuvaa touhuamista. Se voi olla tavaroiden viemistä paikalleen yksi kerrallaan, seisomista istumisen sijaan, istumista jännittyneenä tuolin reunalla, portaiden kävelyä, jatkuvaa jalkojen heiluttelua tai askeltamista paikallaan.
Terveellisen liikunnan ja pakkoliikunnan eroja
Aggressio
Aggressio on yksi syömishäiriökäyttäytymisen muodoista. Sairastunut saattaa kohdistaa toisiin tai itseensä väkivaltaa, jos syömishäiriökäyttäytymistä estetään. Aggressio toimii tehokkaana pelotteena läheisille, ja siitä vaietaan usein.
Syömishäiriötä sairastavien läheisille tehdyssä kyselyssä vastaajista
- yli 90 % kertoi sairastuneen kohdistaneen toisiin sanallista väkivaltaa, kuten toistuvaa nimittelyä, haukkumista tai haistattelua
- kaksi kolmesta vastaajasta oli kokenut fyysistä väkivaltaa, kuten päälle käymistä, lyömistä, puremista ja tavaroilla heittelyä
- hiukan alle puolet oli kokenut elottomaan ympäristöön kohdistuvaa väkivaltaa, kuten esineiden rikkomista tai ruoan tai astioiden heittelyä
- kolme neljästä kertoi sairastuneen vahingoittaneen itseään jollain tavalla, kuten viiltelemällä tai hakkaamalla päätään seinään
Vain muutama vastannut kertoi, ettei mitään yllä kuvattua ole esiintynyt. Vastanneita oli yhteensä 82.
Arvio: Syömishäiriökäyttäytyminen
Miksi?
Tunnistat, minkälaisia syömishäiriökäyttäytymisen muotoja läheiselläsi on ja millä elämän osa-alueilla ne ilmenevät.
Oireiden ymmärtäminen luo pohjaa sille, että osaat suhtautua niihin rakentavasti.
Miten?
Alle on listattu eri elämänalueita. Pohdi, vaikuttaako läheisesi syömishäiriökäyttäytyminen niihin. Merkitse ”kyllä” tai ”ei”.
Mieti samalla, millä elämänalueella syömishäiriökäyttäytyminen näkyy häiritsevimmin.