Omahoito-ohjelma
Miten tukea sosiaalisia suhteita?
Sosiaaliset tapaamiset rytmittävät arkea ja antavat elämään mielekästä sisältöä. Samalla voi myös kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Joillekin ne ovat tilanteita, joissa voi kokea itsensä tarpeelliseksi. Tämä kaikki vahvistaa mielen hyvinvointia.
Merkityksellisen ystävyyden kriteerit voivat muuttua iän myötä. Jo osallistuminen ilman suurempaa aktiivisuutta voi tuottaa osallisuuden kokemuksia.
Mikset kokeilisi itsellesi kiinnostavaa ryhmätoimintaa? Muiden parissa huolet eivät tunnu niin suurilta.
Haasteet sosiaalisissa suhteissa
Tuntuuko sinusta vaikealta lähteä liikkeelle? Moni kokee vieraiden ihmisten pariin menemisen vaikeaksi tai keinotekoiseksi. Kynnys madaltuu huomattavasti, jos ryhmässä on yksikin tuttu.
Haittaavatko liikunta-, kuulo- tai näkövaikeudet sosiaalisia suhteitasi? Niihin kannattaa hakea apua.
Elämänkonkari kertoo
”Ellei ulos lähteminen onnistu helposti, voi jopa Facebook antaa iloa ja omanlaista seuraa. Pääsee ainakin näkemään muiden ajatuksia.”
Kohtaa itsesi ja muut
Kuuntele ja kohtaa myös itsesi. Pohdi, kuka sinä olet. Mitkä asiat tuottavat sinulle iloa? Mitkä asiat koet itsellesi tärkeiksi?
Se, että voi puhua jollekulle, on usein riittävä hoito alakuloon tai jopa suruun. Myötätunnon ohella esiin voi nostaa myös toivoa paremmasta.
Esimerkiksi kansalaisvaikuttamisen parista voi löytää itselleen merkityksellistä tekemistä ja sosiaalisia suhteita.
Elämänkonkari kertoo
”Mieli on jokaisella erilainen. Kukaan ei voi tietää, mitä toisen päässä liikkuu. Joskus mieli järkkyy vähäpätöiseltäkin vaikuttavista asioista.
On hyvä, että nykyisin on ammattiauttajia, joiden kanssa voi puhua asioistaan. Silloin voi saada uutta näkökulmaa ja etäisyyttä ongelmiin.”
Yksinäisyys
Yksinäiselle ihmiselle voi olla harvinaista kohdata muita ja tulla kuulluksi. Yksinäisyys leimaa, ja leimaa vältellään. Lähes jokainen on kuitenkin kokenut yksinäisyyttä jossakin elämänsä vaiheessa.
Vaali ihmissuhteitasi. Yhteys muihin tuntuu sitä tärkeämmältä, mitä enemmän ikää kertyy.
Perheen lisäksi sosiaalisia kohtaamisia voi syntyä vertaistuen parissa sekä satunnaisten tuttavuuksien ja ammattilaisten kanssa. Nämäkin kohtaamiset voivat tuoda mielihyvää.
Sosiaaliset suhteet ja verkostot harvenevat iän myötä. Vaikka kukaan ei voi astua jo lähteneiden tilalle, kannattaa silti olla avoin uusille kohtaamisille.
Katso videolta, kun psykologi Pirkko Lahti sekä vapaaehtoistoimija ja tukihenkilö Marjatta Inki-Lindström kertovat yksinäisyyden lievittämisestä.
Kosketuksen tärkeys
Koskettaminen on ihmisyyttä. Vaikka kulttuurissamme on vältelty kosketusta, kokee moni eläkeikäinen esimerkiksi halauksen aiempaa tärkeämmäksi. Fyysisen läheisyyden, myötätunnon ja välittämisen osoitukset rakentavat yhteyttä toisiin ihmisiin.
Kosketus lisää mielihyvähormonin eli oksitosiinin tuotantoa. Kosketuksen puute voi lisätä masennusta ja ahdistusta.
Hyväksyvä lempeä kosketus on olennainen väline ihmisten välisessä kommunikaatiossa. Esimerkiksi painamalla käden toisen olkapäälle hyväksyvästi voi viestiä, että olen puolellasi ja tukenasi.
Kaikki eivät kaipaa kosketusta vaan suhtautuvat siihen välinpitämättömästi tai karttavat sitä. Jokaisella on oikeus määrittää omat rajansa. Tämä koskee myös tilanteita, joissa ollaan terveydenhuollon asiakkaina.
Elämänkonkari kertoo
”Aito kosketus aikuisten kesken on tosi vaikeaa. Rakastuneilta kosketus kyllä käy. Lapsenlapsiakin kosketamme ja suukotamme.
Moni ikäisistäni muistaa, ettei äiti tai isä pitänyt sylissä. Kosketus on kuitenkin se, josta kaikki alkaa. Se on myös se, joka viimeiseksi on olemassa.”
Katso video, jolla Pirkko Lahti kertoo hyvän tekemisestä ja toisten auttamisesta.