Jiõččhåidd-programm

Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Tavallinen yhdessäolo ja puuhailu vanhemman kanssa on lapselle merkityksellistä. Asioista juttelu, yhdessä tekeminen ja ihan vain oleilu yhdessä vähentävät stressiä. 

Arjessa on hyvä huomioida, että vapaa-aikaa on riittävästi, ja että se on monipuolisia ja palauttavaa. Esimerkiksi yhdessäolon, ruutu- ja peliajan ja liikunnan tasapainottaminen tukee hyvinvointia.

Säännöllinen uni-valverytmi ja riittävä yöuni ovat tärkeitä uuden oppimisen kannalta. Riittävä uni tukee lapsen kasvua, tunne-elämän kehitystä sekä tukee lapsen luovuutta ja keskittymiskykyä.

Unentarve on hyvin yksilöllistä, ja se vaihtelee iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisella unentarpeeksi määritellään usein noin 7—9 tuntia vuorokaudessa, kun taas alakouluikäisen lapsen tulisi nukkua yössä noin 10 tuntia.

Kiinnitä huomiota perheenjäsenten yksilölliseen unentarpeeseen, ja yritä varata nukkumiselle riittävästi aikaa. Pitämällä huolta unesta panostat koko perheen hyvinvointiin.

Lapsen lähiaikuiset huolehtivat, että tämä nukkuu riittävästi. Unirytmiä sekä riittävän levon turvaamista tukee säännöllinen päivärytmi, rauhalliset iltarutiinit sekä ruutuajan suunnittelu lapsen ikä huomioiden.

Mielenterveystalo.fi:stä löytyy lasten univaikeuksien omahoito-ohjelma ja aikuisille suunnattu unettomuuden omahoito-ohjelma. 

Monipuolinen ravinto ylläpitää hyvää toimintakykyä. Aivot ovat ihmisen toiminnan kannalta tärkeä elin. Syömällä säännöllisesti ja monipuolisesti lapsesi aivot ja keho saa riittävästi energiaa päivän askareisiin.

Hyvät ruokailutottumukset parantavat oppimista, keskittymiskykyä, koordinaatiota, motivaatiota, muistia ja stressin sietoa.

Perheen yhteinen ruoanlaitto ja ruokailu ovat myös tärkeitä yhdessäolon hetkiä, jotka tukevat keskinäistä vuorovaikutusta.  

Mielihyvän ja ilon kokemukset lisäävät hyvinvointia. On hyvin yksilöllistä, mistä kukin nauttii. Onkin tärkeää, että tiedät, mitkä asiat tuottavat iloa juuri sinulle. Entä mitkä asiat tuottavat iloa lapsellesi ja muille perheenjäsenillenne?

Mielihyvää voi myös oppia lisäämään arkeen. Laatikaa jokaiselle perheenjäsenellenne oma mielihyvävarasto kirjoittamalla lista itselle miellyttävistä asioista. Yrittäkää miettiä mahdollisimman monta pientä ja konkreettista asiaa.

Laittakaa listat näkyville vaikka jääkaapin oveen. Voitte myös listata asioita, jotka tuottavat iloa koko perheelle.

Kun lapsella on oppimisen vaikeutta, hän tarvitsee usein ikäistään enemmän vanhemman apua ja tukea. Tällöin vanhemman omat voimavarat ja jaksaminen voivat joutua koetukselle. Siksi myös omaan jaksamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Vertaistuen ja avun hakeminen voivat auttaa jaksamaan.

Yhteinen mukava yhdessäolo, lepopäivät ja positiivinen vuorovaikutus ilman suoritusvaatimuksia tukee koko perheen voimavaroja. Lisäksi toistuvat rutiinit usein helpottavat arkea.

Myös vanhemman oma aika on tärkeää arjen palautumisen kannalta. Lapsiperheen arjessa oman ajan löytäminen on usein haasteellista. Pysähdy miettimään, miten viikkoosi järjestyisi pieniä hetkiä itseäsi varten.

Usein jo siitä on apua, että tietää, milloin omia asioita pääsee tekemään. Joskus jo ruokakaupassa yksin käyminen, lempimusiikin kuuntelu tai hyvän ruoan laittaminen omassa rauhassa ovat merkityksellisiä hetkiä.