Программа самопомощи

Kirjoittamattomilla säännöillä tarkoitetaan toimintatapoja, jotka ihmiset oppivat tarkkailemalla muita. Missään ei siis sanota suoraan, miten pitää käyttäytyä.

Kirjoittamattomat säännöt ovat yleisiä

Kirjoittamattomiin sääntöihin kuuluu esimerkiksi se, milloin pitää puhua totta sekä milloin on kohteliasta valehdella.

Esimerkki: Monet neurotyypilliset ajattelevat, että toisen kampausta pitää kehua, vaikka se olisi ruma. Moni autismikirjon ihminen ei halua valehdella.

Esimerkki: Juhliin pukeudutaan eri tavalla kuin arkena. Kaikkien oletetaan tietävän, millaiset vaatteet ovat juhlavia. Samoin kaikkien oletetaan tietävän, mitkä vaatteet laitetaan mihinkin juhlaan.

Monet autismikirjon ihmiset haluavat yksityiskohtaiset ohjeet joka tilanteeseen. Neurotyypillisten mielestä yksityiskohtaiset ohjeet ovat usein turhia.

Neurotyypilliset käyttävät sosiaalisia viestejä. Ne ovat esimerkiksi ilmeitä, asentoja ja äänensävyjä. Ne voivat olla hyvin huomaamattomia.

Monelle autismikirjon ihmiselle ilmeiden tulkitseminen on vaikeaa

• Voi olla vaikea ymmärtää, onko kulmakarvojaan kurtistava henkilö vihainen vai hämmentynyt. 
• Autismikirjon ihminen voi vahingossa viestiä omilla ilmeillään jotain sopimatonta.

Sosiaalisia viestejä ei voi opetella ulkoa

Neurotyypillisetkään eivät aina ymmärrä sosiaalisia viestejä. Hekin ymmärtävät toisiaan väärin.

Neurotyypilliset ihmiset tarkkailevat toistensa ilmeitä ja asentoja tarkasti. Näin he huomaavat, jos toista alkaa turhauttaa tai ahdistaa. Silloin he voivat päätellä, että toisella on vaikea olo.

Esimerkki: Kesken keskustelun joku saattaa siirtyä hieman kauemmas. Tämä voi olla merkki siitä, että hän haluaa enemmän omaa tilaa.

Esimerkki: Keskustelun aikana toinen ei kysy mitään. Hän on hiljaa ja katselee muualle. Tämä voi tarkoittaa, että hän on kyllästynyt keskustelun aiheeseen.

Sosiaalisia varoitusmerkkejä ei ole aina helppoa huomata

On hyvä pyytää apua aikuiselta tai läheiseltä. Voitte keskustella yhdessä erilaisista tilanteista. Keskustelemalla voit oppia esimerkiksi miksi joku suuttui, vaikka sinä et tarkoittanut pahaa.

Myös neurotyypilliset ymmärtävät muiden eleitä ja ilmeitä väärin. Hekin joskus loukkaavat muita vahingossa.

Autismikirjon ihminen ei välttämättä ymmärrä, jos muut vitsailevat tai puhuvat ironisesti tai käyttävät vertauskuvia. Silloin ihmiset sanovat muuta, kuin mitä oikeasti tarkoittavat.

Esimerkki: Äänensävyllä voi kertoa, mitä oikeasti tarkoittaa. Jos kerrot ikävästä tilanteesta, voi kaverisi sanoa: "Tosi kiva juttu!". Hän voi sanoa sen erilaisella äänellä kuin tavallisesti. Erilaisen äänen käyttäminen tarkoittaa, että hänenkin mielestään juttu oli ikävä.

Mitä jos en ymmärrä vitsejä?

Eri ihmisillä on erilainen huumorintaju. Myös neurotyypillisiä huvittavat erilaiset asiat.

Autismikirjon ihmisillä on usein tarkka mielipide siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Monille heistä säännöt ovat tärkeitä. Tällainen vahva oikeudentaju on monien ihmisten mielestä hyvä asia.

Moni neurotyypillinen kuitenkin ajattelee, että säännöt voivat joustaa ja muuttua ihan toisenlaisiksi. Jotkut rikkovat sääntöjä tahallaan.

Esimerkki: Koulussa on sääntö, että muiden ulkonäköä ei saa pilkata. Muut nuoret pilkkaavat toisiaan koko ajan. Tällöin voi olla kyse siitä, että pilkkaaja on tarkoituksella ilkeä. Toisaalta kyse voi olla myös vitsailusta.

Sosiaalinen ahdistus tarkoittaa sitä, että muiden seurassa oleminen jännittää tai tuntuu muuten ikävältä. Jännitys voi pahentua, jos ei tiedä miten pitäisi toimia.

Kun jännittää, voi olla vaikeaa jutella muille ja tehdä asioita. Kun sinua jännittää, saatat huomata sydämesi lyönnit tai että hikoilet. Saatat keskittyä niihin. Silloin et ehkä huomaa muiden ilmeitä tai eleitä. Sen takia on vaikea osallistua keskusteluun.

Jännittäminen voi aiheuttaa sen, että ei halua mennä sosiaalisiin tilanteisiin. Kun ei mene muiden seuraan, sosiaaliset taidot eivät saa harjoitusta. Vähitellen muiden seuraan meneminen alkaa tuntua vielä vaikeammalta.

Välttely aiheuttaa kierteen

Esimerkki:

• Sosiaaliset tilanteet ahdistavat minua.
• Ahdistuksen takia en mene sosiaalisiin tilanteisiin.
• Koska en mene tilanteisiin, en saa harjoitusta sosiaalisiin taitoihin.
• Sosiaaliset tilanteet ahdistavat minua aiempaa enemmän.

Mikä sosiaaliseen ahdistukseen auttaa? 

On olemassa tekniikoita, joilla voi lievittää jännitystä. Tällaisia ahdistuksenhallintatekniikoita voi opetella omahoidon 2. TYÖKALUJA -osiossa.

Jos sosiaalinen ahdistus haittaa elämääsi, tutustu Nuorten ahdistuksen omahoito-ohjelmaan. Linkki on tämän ohjelman lopussa. Koulupsykologi tai muu ammattilainen voi myös auttaa sinua.