Miten voin auttaa ahdistunutta?
Lähesty, arvioi ja auta kriisitilanteessa
- Kerro läheisellesi, että olet huolissasi hänestä. Kysy, miltä ahdistus tuntuu ja kuinka kauan hän on tuntenut ahdistusta.
- Valitse sopiva aika ja paikka. Pidä huolta, että teillä on molemmilla turvallinen ja mukava olla. Kunnioita yksityisyyttä ja luottamuksellisuutta.
- Jos läheisesi on itsetuhoinen tai väkivaltainen, soita 112:n.
Kuuntele avoimena ja tuomitsematta
- Esitä kysymyksiä, ja kuuntele läheistäsi.
- Toista kuulemasi, ja tarkista, ymmärsitkö oikein.
- Kiinnitä huomiota kehonkieleen, katsekontaktiin ja asentoon.
- Ole kärsivällinen, vaikka keskustelukumppanisi olisi epäselvän tai sekavan oloinen, toistaisi asioita tai puhuisi tavallista hitaammin.
- Älä kehota läheistäsi vain ryhdistäytymään tai piristymään, vaan ota hänen tunteensa vakavasti.
- Älä kritisoi tai osoita turhautumista.
- Vältä riitaantumista.
- Anna tilaa myös tauoille ja hiljaisuudelle.
Tue ja tarjoa tietoa
- Kohtele apua tarvitsevaa henkilöä kunnioittavasti ja arvostaen.
- Anna toivoa toipumisesta, ja tarjoa käytännön apua. Ole tukena niin kauan kuin tarvitaan.
- Jos läheisesi haluaa tietoa, ohjaa hänet luotettavan tiedon pariin.
- Ahdistuksesta toipuminen vaatii ahdistusta aiheuttavien tilanteiden kohtaamista. Joskus läheiset saattavat huomaamattaan auttaa ihmistä välttelemään vaikeita tilanteita. Sinun tehtäväsi on kuitenkin auttaa läheistäsi kohtaamaan näitä tilanteita.
Vahvista läheisesi tukiverkostoja
Omien kokemusten jakaminen saman läpikäyneiden kanssa voi auttaa. Läheisesi voi osallistua esimerkiksi vertaistukiryhmään. Perhe ja ystävät ovat myös tärkeä tuen lähde. Tukiverkostot auttavat toipumaan nopeammin.
Rohkaise hakemaan ammattiapua
Ammattiapua kannattaa hakea, kun ahdistus on kestänyt useita viikkoja ja vaikuttaa läheisesi arkielämään.
Voit kannustaa läheistäsi avun hakemisessa. Voit kertoa läheisellesi, mitä vaihtoehtoja avun hakemiseen on. Apua voi hakea esimerkiksi terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Rohkaise läheistäsi olemaan sinnikäs.
Jos läheisesi ei halua apua, ota selvää, onko siihen jokin erityinen syy. Peloista tai uskomuksista puhuminen voi madaltaa kynnystä hakea ammattiapua. Jos läheisesi ei silti halua apua, kerro hänelle, että olet tukena avun hakemisessa, jos hän muuttaa mielensä.
Apua on hyvä hakea jo varhain
Avun hakeminen jo varhaisessa vaiheessa kannattaa. Hoidon viivästyminen voi vaikeuttaa esimerkiksi opintoja, työntekoa tai ihmissuhteita. Se voi myös kasvattaa masennuksen ja päihdeongelmien riskiä.
Mitä aikaisemmin apua saa, sitä nopeammin myös toipuu.
Voit myös kannustaa läheistäsi tutustumaan ahdistuksen omahoito-ohjelmiin. Niistä saa tietoa ahdistuksentunteesta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja keinoja sietää vaikeaa oloa. Ohjelman harjoitusten avulla voi oppia sekä rentoutumista että vähitellen altistaa itseään ahdistusta aiheuttaville asioille.
Seuraavalla videolla (2:20) näet esimerkin siitä, kuinka paniikista tai ahdistuksesta kärsivää henkilöä voi lähestyä ja auttaa.
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- terveysasemalta
- työterveyshuollosta
- kouluterveydenhuollosta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapia
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.