Perustietoa ahdistuksesta

Jokainen meistä tuntee joskus ahdistusta tai pelkoa. Se on normaali ja luonnollinen tunnereaktio.

Ahdistuneisuushäiriössä keho ja mieli valmistautuvat taistelemaan ja pakenemaan, vaikka mitään todellista uhkaa ei olisikaan.

Miltä ahdistus tuntuu?

Ahdistus voi tuntua

• epämääräisenä jännittämisen tunteena
• erilaisina pelkoina tulevaisuudesta
• hengitysvaikeuksina
• keskittymisvaikeutena ja levottomuutena 
• uniongelmina
• sydämen tykytyksenä, vapinana, hikoiluna tai huimauksena
• rintakipuina, vatsakipuina tai lihasjännityksenä

Miten ahdistuneisuushäiriö syntyy?

Murehtiminen alkaa yleensä konkreettisesta huolesta, että jotain pahaa voi tapahtua. Joku on huolissaan, ettei selviä suuresta työmäärästään. Toinen pelkää läheisensä joutuvan onnettomuuteen.

Yleistynyttä ahdistuneisuutta ei aiheuta mikään yksittäinen tekijä, vaan sen taustalla on aina monia eri tekijöitä.

• Perinnölliset tekijät altistavat erilaisille ahdistus- ja mielialahäiriöille.
• Ympäristö vaikuttaa häiriön oirekuvaan ja siihen, kehittyykö alttiuden pohjalta psyykkistä häiriötä.

Miten ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan?

Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan psykoterapeuttisilla hoitomenetelmillä ja tarvittaessa lääkityksellä, joka lievittää oireita.

Psykoterapeuttisista hoidoista etenkin kognitiiviset käyttäytymisterapiat sekä erilaiset mindfulnessiin ja rentoutumiseen perustuvat hoitomuodot ovat tehokkaita.

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa painotetaan toistuvien huolien ja pelkojen sekä epävarmuuden tunteiden käsittelyä. Hoidossa keskitytään siihen, miten ajatuksia, tunteita ja toimintaa pystytään muokkaamaan juuri tässä hetkessä.

Mitä voin itse tehdä?

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn  

Ahdistuksen omahoito-ohjelmasta saat tietoa ahdistuksesta sekä välineitä ahdistuksen hallintaan ja sen kanssa pärjäämiseen.  Voit käydä omahoito-ohjelmaa läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa.

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa  

• itsenäisesti  
• odotellessasi muuta hoitoa  
• muun hoidon tukena  
• muun hoidon jo loputtua  

Tässä yksi video (2:08) ahdistuksen omahoito-ohjelmasta, jossa eri henkilöt kertovat siitä, mikä auttaa heitä ahdistukseen.

Kerro olostasi  

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut oireistaan läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät. 

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.  

Muut ihmiset tukena 

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa.  

Pidä huoli itsestäsi 

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. 

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä. 

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan.