Jiõččhåidd-programm
Mistä ne johtuvat?
Ihmiselle on henkiinjäämisen kannalta ollut tärkeää olla valppaana. Nopeasti uhkiin reagoivat ovat selvinneet. Sitä, mihin keskittää huomionsa, pystyy kuitenkin hieman valikoimaan.
Hyvän keskittymisen edellytykset
Ahdistuneena, nälissään tai peloissaan on vaikeampi päättää, mihin keskittyy. Siksi hyvä keskittymiskyky vaatii hyvää kehon ja mielen tasapainoa.
Joskus keskittyminen on kuitenkin vaikeaa silloinkin, kun on nukkunut ja syönyt hyvin eikä mikään erityinen paina mieltä.
Sairaudet, oireyhtymät ja vammat
Keskittymisvaikeuksia voivat aiheuttaa myös muiden sairauksien oireet ja hoidot sekä esimerkiksi niihin liittyvä kipu.
Aivosairaudet ja -vammat
Keskittyminen perustuu aivojen häiriöttömään toimintaan. Siksi keskittymisvaikeudet ovat yleisiä kaikenlaisten aivosairauksien ja aivovammojen yhteydessä.
Mielenterveyden häiriöt
Monien mielenterveyden häiriöiden yhtenä oireena on keskittymisvaikeus. Esimerkiksi ahdistuneisuus voi vaikeuttaa keskittymistä. Joskus keskittyminen vaikeutuu jo ennen kuin varsinainen psyykkinen oireilu alkaa.
Psykoosisairauksissa ongelmat ovat usein vaikeampia ja pysyvämpiä kuin esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen kohdalla.
Tilapäisetkin keskittymisvaikeudet lievittyvät usein hitaammin kuin varsinaiset psyykkiset oireet.
Kehitykselliset tarkkaavuuden häiriöt
Keskittymisvaikeudet voivat olla myös kehityksellisiä eli synnynnäisiä. ADHD-oireyhtymään liittyy pysyvämpiä tarkkaavuuden säätelyn vaikeuksia. Ne ovat nähtävissä jo lapsuudessa.
Keskittymisen ongelmia liittyy myös moniin oppimisvaikeuksiin sekä autismikirjon häiriöihin ja käytöshäiriöihin.
Seuraavalla videolla (1:22) nuorisopsykiatrian erikoislääkäri kertoo tarkemmin, minkälaisia vaikeuksia ADHD-oireyhtymään liittyy. Usein ne ovat jatkuneet pitkään ja niitä on selvästi enemmän kuin ikätovereilla. ADHD:hen voi liittyä myös esimerkiksi ahdistusta ja masennusta.
ADHD
Tarkkaavuuden vaikeuksia on eri asteisia. Jos vaikeudet ovat hankalia ja kestävät pitkään, voi kyseessä olla aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD, englanniksi Attention Deficit Hyperactivity Disorder.
Tarkkaavuuden vaikeuksien lisäksi sen ydinoireisiin kuuluvat ylivilkkaus sekä vaikeus harkita ja hillitä tekemisiään. Näiden oireiden vahvuus vaihtelee yksilöllisesti.
Oireet voivat muuttua
Usein iän myötä ylivilkkaus vähenee. Myös lapsilla ja nuorilla voi esiintyä tarkkaavuushäiriötä ilman selkeää ylivilkkautta. Tällöin voi jaksaa istua paikoillaan, mutta keskittyminen on vaikeaa.
ADHD on synnynnäinen häiriö, jolla on biologinen tausta. Oireet ovat melko pysyviä. Niiden kanssa voi kuitenkin oppia elämään hyvää elämää.
Muut syyt
Keskittymisvaikeudet ovat hyvin yleisiä. Taustalla ei aina ole sairautta tai oireyhtymää.
Tunne-elämään liittyvät syyt
Esimerkiksi tilapäinen ahdistus, alakuloinen olo tai jonkin tapahtuman aiheuttamat tunteet usein vaikeuttavat keskittymistä.
Erityisesti nuorilla keskittyminen voi tilapäisesti vaikeutua ilman, että kyseessä on ADHD tai muu häiriö. Jännittävät tai järkyttävät tapahtumat voivat hetkellisesti viedä keskittymiskyvyn. Myös kehossa tapahtuvat nuoruusikään kuuluvat muutokset voivat vaikuttaa keskittymiseen.
Unen, stressin ja älylaitteiden vaikutus
Keskittymiskyky vaihtelee eri elämäntilanteissa myös esimerkiksi unen ja stressin määrän mukaan. Kiireinen elämänrytmi, arjen ja opiskelun vaatimukset sekä runsas älylaitteiden käyttö voivat aiheuttaa keskittymishaasteita. Niitä voi aiheuttaa myös turvaton tai kaoottinen elinympäristö.
Nuoruusiässä aivojen kehitys on vielä kesken. On tutkittu, että jatkuva ärsyketulva sekä runsas ruutuaika lapsuudessa ja nuoruudessa voivat johtaa keskittymisvaikeuksiin.
Seuraavalla videolla (1:00) nuorisopsykiatrian erikoislääkäri kertoo, miksi lepo ja muut mielekkäät aktiviteetit ovat tarpeellista vastapainoa puhelimella vietetylle ajalle.
Mikä on ADT?
Esimerkiksi arjen kiireisyys, opiskelun tai työn vaatimukset sekä runsas älylaitteiden käyttö voivat johtaa hankinnaiseen keskittymisvaikeuteen. Siitä käytetään lyhennettä ADT eli Attention Deficit Trait.
ADT:n oireet muistuttavat ADHD:n oireita. Niitä ovat levottomuus, poukkoilu asiasta toiseen ja kyvyttömyys pitkäjännitteiseen työskentelyyn.
Ylikuormitetut aivot ovat tottuneet nopeisiin siirtymiin. Syventymisestä ja rauhoittumisesta tulee vaikeaa. Tästä voi seurata stressiä, ylivirittyneisyyttä, tehtävien kasautumista ja univaikeuksia.
Hankinnaisen tarkkaavaisuushäiriön kehittymiseen menee tavallisesti viikkoja tai kuukausia. Toipuminen vie aikaa ja edellyttää omien toimintatapojen muuttamista. ADT:sta kuntoutuminen vaatii, että aivoille opetetaan rauhoittumista ja keskittymistä esimerkiksi tämän omahoito-ohjelman avulla.