Jiõččhåidd-programm

Huonot arvosanat, opettajilta tai vanhemmilta saatu negatiivinen palaute tai kurjat kokemukset voivat vaikuttaa siihen, mitä itsestään ajattelee. Mitä pidempään haasteita on ollut, sitä varmemmin oppii pitämään itseään vääränlaisena, tyhmänä tai huonona.  

Ajatukset ovat vain ajatuksia

Ne eivät ole totta. Kuitenkin se, mitä ajattelee itsestään, vaikuttaa omaan oloon sekä siihen, mitä tekee. Jos pitää itseään surkeana, ei ehkä uskalla tavoitella omia unelmiaan. Silloin saattaa luovuttaa turhan nopeasti, kun joku tuntuu vaikealta. 

Ohimenevät itseä arvostelevat ajatukset ovat hyvin yleisiä. Mutta jos itsestään ei löydä mitään hyvää, on käsitys liian kielteinen. Jos liiallinen itsen sättiminen ja huonommuudentunne tuntuvat tutuilta, kokeile tämän sivun videon alta löytyviä keinoja. 

Miten tunnistaa omat hyvät puolet? 

Katso videolta (1:55), minkälaisia vahvuuksia keskittymisvaikeuksia kokevat nuoret tunnistavat itsessään. Pohdi sen jälkeen omia vahvuuksiasi tämän sivun harjoituksessa.

Videon alta löydät myös vinkkejä, joiden avulla voit oppia arvostamaan itseäsi entistä enemmän ja tekemään elämästäsi itsesi näköistä. 

Arvostele tekojasi, älä itseäsi 

Kun tekee jotain tyhmää, ajattelee herkästi olevansa tyhmä. Usein tekoa voisi ajatella vain tekona. Tällöin synkkä kuva itsestä ei turhaan vahvistu. 

Ajattele tilannetta, jossa olet unohtanut avaimesi kotiin. Vertaa näitä kahta ajattelutapaa. 

• ”Olinpa idiootti! Vain tyhmä mokaa näin yksinkertaisessa asiassa!” Tässä liität unohtamisen omiin ominaisuuksiisi.  
• ”Harmi juttu. No, tällaista sattuu kiireessä.” Tässä arvio kohdistuu tilanteeseen ja tekoon, ei sinuun. 

Tunne vahvuutesi 

Kannattaa muistuttaa itseään omista hyvistä puolistaan, etenkin silloin, kun jotain kurjaa sattuu.

Onko sinun helppo listata omia hyviä puoliasi? Jos ei, hyödynnä alta löytyvää harjoitusta omiin vahvuuksiisi tutustumisessa. Kaikissa on jotakin hyvää! 

Huomaa onnistumisesi 

Anna itsellesi kiitosta tehdyistä töistä, yksittäisistä hyvin sujuneista tilanteista sekä aloittamisista. Jos näiden huomaaminen on vaikeaa, seuraa tekemisiäsi vaikka kirjaamalla tehtyjen tehtävien tai yrittämishetkien määrää ylös. Älä harmittele tavoitteen kaukaisuutta, vaan palkitse itseäsi pienistä askelista. 

Tee mielekkäitä asioita 

Tee asioita, joista nautit ja joita osaat. Itselle kannattaa tarjoilla säännöllistä iloa ja onnistumisen kokemuksia. 

Aseta realistisia tavoitteita 

Älä tee suunnitelmia, joita et pysty toteuttamaan. Mitä selkeämmin pystyt pukemaan päämääräsi sanoiksi, sitä todennäköisemmin tavoitat sen. 

Haaveilla voi mistä vain, mutta tavoitteet kannattaa asettaa lähelle.

• Mikä on pienin mahdollinen askel hyvään suuntaan?
• Miltä sen ottaminen sinun elämässäsi näyttäisi? 

Esimerkki: ”Tavoitteeni on pitkään ollut saada hyvä todistus. En tiedä, miten se onnistuisi tässä kaaoksessa. Siksi pilkoin tavoitteen pienempiin osiin: Skarppaan englannissa, koska sen numerot ovat laskeneet. Lainaan kirjoja englanniksi, ja katson sellaisia sarjoja, joista voin jättää suomenkielisen tekstityksen pois.” 

Mieti, kenen kanssa vietät aikasi 

Kaverit ovat tärkeitä, mutta määrä ei aina voita laatua. Mieti lähipiirisi vaikutusta sinuun ja tekemisiisi.

• Keiden kanssa olet oma itsesi?
• Keihin voit luottaa?
• Ketä autat mielelläsi? 

Tasapainoiset ihmissuhteet kannattelevat ja tuovat energiaa kaikille osapuolille.  

Toteuta arvojasi 

• Mikä on sinulle tärkeintä elämässä? Onko se esimerkiksi läheiset ihmiset, ura, luonto, harrastus, eläimet tai taide?
• Mitä ainakin haluaisit elämässäsi saavuttaa?
• Miten tämänhetkinen elämäsi vie sinua kohti näitä asioita?
• Millaiset pienet teot johtaisivat kohti arvojesi mukaista elämää?
• Mitä voisit tehdä tänään? 

Esimerkki: ”En voisi elää ilman jalkapalloa! Myös kielet kiinnostavat. Onneksi jalkapalloon kuuluu pelimatkoja ulkomaillekin. Minulla pitää olla riittävästi aikaa treeneille ja koululle. Tsemppaan enkun ja ruotsin läksyissä, vaikka ne olisivat tylsiä. Siten selviän hyvin kirjoituksista ja osaan puhua pelimatkoilla muille.”