Self-help program
Mikä yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on?
Yleistyneelle ahdistuneisuushäiriölle tyypillisiä ovat seuraavat asiat:
- Ahdistus on muuttunut kohtuuttoman voimakkaaksi, hallitsemattomaksi ja pitkäaikaiseksi.
- Ahdistus ei riipu ulkoisesta tilanteesta.
- Ahdistus ei enää ohjaa toimintaa kohti parempia ratkaisuja vaan haittaa päivittäistä elämää ja saa esimerkiksi välttelemään monia tilanteita.
Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön liittyy muun muassa seuraavia oireita
Ajatteluun liittyvät oireet
- liiallinen huolestuneisuus
- lisääntynyt murehtiminen
- pelot omasta ja läheisten terveydestä ja turvallisuudesta
- keskittymisvaikeudet
Fyysiset oireet
- levottomuus, jännittyneisyys ja hermostuneisuus
- vapina
- lihasjännitys
- hikoilu
- heikotus ja huimaus
- sydämentykytys
- hengityksen tiheneminen
- vatsavaivat ja pahoinvointi
- väsymys ja uniongelmat
Sosiaaliset ongelmat ja toimintakyvyn lasku
- sosiaalisten tilanteiden välttely
- ahdistavien asioiden ja tilanteiden välttely
- pelko torjutuksi tai hylätyksi tulemisesta ihmissuhteissa
- työ- tai opiskelukyvyn lasku
Johtava psykologi Jan-Henry Stenberg kertoo videolla (2:35), milloin ahdistus on edennyt niin pitkälle, että siihen on hyvä puuttua, esimerkiksi kokeilemalla tätä omahoito-ohjelmaa.
Huoli ja pelko
Näistä oireista keskeisimpiä ovat erilaiset huolet ja pelot siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua. Huolenaiheita on yleensä lukuisia: esimerkiksi raha-asiat, ihmissuhteet, terveys sekä opinnoissa tai työssä menestyminen.
Huolestuneisuus on tyypillisesti jatkuvaa ja itsepintaista: se tuntuu vievän kaiken huomion ja energian.
Ahdistus on usein epämääräistä, eikä sen taustalla olevia huolia välttämättä pysty tarkasti nimeämään. Saattaa jopa tuntua, että olisi helpompi nimetä ne asiat, jotka eivät huolestuta. Monesti yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä huolehditaan aivan kaikesta.
Murehtiminen
Toisinaan on vaikea erottaa, missä kulkee raja ongelman hyödyllisen käsittelyn ja hyödyttömän murehtimisen välillä.
Murehtiminen on usein
- automaattista
- hallitsematonta
- toistuvaa
- joskus pakonomaistakin
Murehtiminen alkaa yleensä jostain konkreettisesta huolesta
Huoleen voi liittyä ensin pientä ahdistuksentunnetta tai kiusallisia ajatuksia. Saatat ajatella, että jotain pahaa voi tapahtua. Näitä ajatuksia voivat olla esimerkiksi:
- ”Mitä jos epäonnistun tässä työtehtävässä?”
- ”Mitä jos lapselleni sattuu jotain matkalla koulusta kotiin?”
Usein itse murehtiminen aiheuttaa entistä enemmän huolia
Saatat huomata ajattelevasi seurauksia ja uhkakuvia. Näitä ajatuksia voivat olla esimerkiksi:
- ”Nämä pelot eivät lopu koskaan.”
- ”Mielenterveyteni on varmasti järkkymässä.”
- "Olen varmasti heikompi kuin muut, kun en saa ajatuksiani hallintaan.”
Tällaiset ajatukset ovat tyypillisiä yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä.
Muista
Murehtimisen myötä ongelma kasvaa mielessä. Samalla tunteet muuttuvat yhä negatiivisemmiksi, toisinaan avoimeen pelkoon asti. Mieli pyrkii ennakoimaan oletettuja uhkia ja vähentämään ahdistusta jo etukäteen.
Asioiden murehtiminen ei kuitenkaan aina johda mihinkään lopputulokseen. Murehtimisen myötä ahdistus lisääntyy.