Jiõččhåidd-programm

Miten oireilu vaikuttaa perheeseen?

Lapsen tai nuoren oireilu koskettaa koko perhettä ja muita läheisiä. Myös vanhemmilla ja sisaruksilla on lupa reagoida tilanteeseen. Jokainen perheenjäsen sopeutuu uuteen tilanteeseen omaan tahtiinsa.

Oireilu voi kuormittaa perheenjäsenten suhteita

Lapsen tai nuoren oireet kuormittavat usein vanhempien välistä suhdetta ja lasten keskinäisiä suhteita.

Oireilu herättää monenlaisia tunteita ja reaktioita perheenjäsenissä. Syyllisyyden-, häpeän- ja neuvottomuudentunteet ovat yleisiä.

Joskus lapsen oireilu vähentää perheen sosiaalisia suhteita sekä lisää yksinäisyyden ja eristäytymisen kokemuksia. Myös vanhempien työssäkäynti voi oireiden vuoksi vaikeutua.

Myös vanhempien parisuhde voi joutua koetukselle. Vanhempien keskinäinen suhde voi lujittua tai heiketä.

Eronneiden vanhempien olisi tärkeää keskustella avoimesti lapsen tilanteesta. Perhemuodosta riippumatta vanhempien tehtävä on antaa lapselle mahdollisimman turvallinen ja ennustettava ympäristö. Mahdolliset keskinäiset ristiriidat tulisi pyrkiä asettamaan syrjään.

Kun joku perheen lapsista oireilee, se vaikuttaa myös sisaruksiin.

Sisarukset saattavat olla huolissaan tilanteesta. He voivat pyrkiä aiheuttamaan mahdollisimman vähän huolta vanhemmille. Joskus sisarukset voivat ottaa ikäänsä nähden liikaa vastuuta perheessä.

Sisarukset myös saattavat saada vähemmän huomiota, kun oireileva lapsi tai nuori tarvitsee enemmän vanhempien tukea.

Sisaruksilta voi puuttua tietoa oireilun syistä. Oireet saattavat pelottaa. Sisarus saattaa myös olla vihainen tai kateellinen oireilevan saamasta huomiosta. Nämä tunteet voivat aiheuttaa syyllisyyttä.

Vanhempien on hyvä järjestää aikaa sisarusten tarpeiden ja tunteiden huomioimiselle.

Mielenterveyteen liittyvät oireet perheessä altistavat myös muita perheenjäseniä oireilulle. Järjestämällä aikaa sisaruksille voi vähentää heidän oireilunsa todennäköisyyttä.

Sisaruussuhde voi olla myös tärkeä voimavara ja hyvän mielen lähde kuormittavassa elämäntilanteessa.

Miten sopeutua tilanteeseen?

Lapsen tai nuoren oireilu voi olla perheelle kriisi. Jokainen perheenjäsen sopeutuu uuteen tilanteeseen omaan tahtiinsa. Sopeutumista ei voi hoputtaa.

Oman lapsen oireilun hyväksyminen voi olla vaikeaa. Alkuvaiheessa oireilulle etsitään erilaisia selityksiä.

Puhuminen auttaa

Vanhemmat voivat pyrkiä sopeutumaan tilanteeseen eri tavoin esimerkiksi puhumalla tai vetäytymällä. Joskus toinen vanhempi ei sopeudu ajatukseen siitä, että lapsella tai nuorella on psyykkisiä oireita.

Avoimuus on hyväksi

Vanhempien on hyvä keskustella avoimesti yhdessä ja lasten kanssa tilanteesta. On tärkeää kertoa perheen muille lapsille ikätason mukaisesti, mistä on kysymys ja mitä hoito on.

Joskus aikuiset yrittävät suojella lapsia huolilta salaamalla asioita. Se kuitenkin saattaa horjuttaa lapsen luottamusta ja lisätä turvattomuudentunnetta.

Tieto ja tuki vievät sopeutumista eteenpäin

Epätietoisuus vie voimia. Tieto hoidosta ja sosiaalipalveluista sekä omaa jaksamista tukevista keinoista auttaa ymmärtämään tilannetta ja tukee sopeutumista.

Tiedon lisäksi perhe tarvitsee myös tukea, ohjausta ja konkreettista apua.

Videolla (2:04) kaksi isää kertoo, miten lapsen oireilu vaikuttaa perheeseen ja sukulaisiin. Tilanteessa auttoi erityisesti avoin keskusteluyhteys perheenjäsenten välillä sekä yhteinen ajanvietto perheen kesken.

Videon henkilöt ovat FinFami Uusimaa ry:n kokemusasiantuntijoita. Yhdistys tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille.

Muista

Perheen yhden lapsen oireilu vaikuttaa myös sisaruksiin ja vanhempiin.

Lapsen tai nuoren oireilu voi olla perheelle kriisi.

Uuteen tilanteeseen sopeutuminen sujuu eri perheenjäsenillä usein eri tahtia. Sopeutumista ei voi kiirehtiä.

Tiedon ja tuen saaminen auttaa ymmärtämään tilannetta ja tukee sopeutumista.