Skip to main content

Jiõččhåidd-programm

Mitä on valikoiva syöminen?

Valikoiva syöminen on yksi syömisongelman ilmenemismuoto. Ruoan valikoivuus on lapsilla kuitenkin tavallista.

Lasten epäluuloisuus uusia makuja ja ruokia kohtaan kasvaa ensimmäisen ikävuoden lopulla. Epäluuloisuus on yleensä voimakkainta 1,5–2-vuotiaana ja vähentyy sen jälkeen. Ruokavalio laajenee yleensä luontevasti, kun asiaan ei kiinnitetä liikaa huomiota eikä pakoteta lasta ruokailutilanteessa.

Suurin osa lapsista tarvitsee useita maistelukertoja ennen uuden maun tai ruoan hyväksymistä. Joskus tarvitaan jopa 8–15 kertaa.

Jos valikoivuus on lievää, etenee lapsen kasvu normaalisti ja hän saa ruoasta riittävästi ravintoaineita. 

Jos valikoivuus alkaa selvästi rajoittaa lapsen ravinnon saantia, on tilanteeseen hyvä kiinnittää huomiota. Ruokailutilanteet muuttuvat tällöin myös herkästi haastaviksi ja riitaisiksi ja alkavat kuormittaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta.

Miksi lapsi valikoi ruokaa?

Valikoivuus liittyy yleensä johonkin seuraavista ruoan ominaisuuksista

  • maku
  • tuoksu
  • koostumus
  • lämpötila
  • ulkonäkö

Suu on kehon herkin alue. Lapsen normaaliin kehitykseen kuuluu, että lapsi tutkii suullaan esimerkiksi leluja ja muita esineitä. Näin hän saa suuhunsa erilaisia aistimuksia ja oppii sietämään niitä.

Aistikäsittelyn ongelmat

Syömisongelmaisilla lapsilla saattaa olla suun alueen aistikäsittelyn ongelmia. Ne voivat näkyä esimerkiksi makuaistin yli- tai alireagointina. Osa lapsista pitää voimakkaan makuisista ruoista, osa taas haluaa syödä vain miedosti maustettua ruokaa.

Lapsilla voi lisäksi olla muunlaisia aistikäsittelyn ongelmia. Yli- tai aliherkkyyttä voi olla myös esimerkiksi kuulo-, tunto- tai hajuaistin alueella. Tällöin voi esimerkiksi ruoka tuoksua lapsen mielestä erittäin epämiellyttävältä tai sotku kasvoilla tuntua todella ikävältä.

Miten vähentää valikoivuutta?

Lapsi tutustuu uusiin makuihin ja koostumuksiin vähitellen. Uusiin ruokiin tutustuminen voi olla helpompaa, jos sen saa tehdä asteittain katsomalla, käsin koskettelemalla, haistelemalla ja kuuntelemalla. On hyvä, jos aluksi ei ole painetta maistamiseen.

Huomioi lapsen kokemus

Vanhemman on tärkeä olla lapsen seurassa ruokailutilanteessa. Lapselle on hyvä näyttää, että uuteen koostumukseen tutustuminen sekä ruoan maistaminen ja syöminen on turvallista. Kerro lapselle, että ruokapalan voi tarvittaessa sylkeä ulos.

Jotkut lapset kokevat epämiellyttävänä ruokien sekoittamisen ja eri koostumusten syömisen samanaikaisesti. Eri ruokalajit kannattaa asetella eri astioihin. Näin lapsi näkee paremmin, mitä on tarjolla, ja hän voi valita, mitä ottaa. Padat tai kastikkeet, joissa on paljon ruoka-aineita sekaisin, voivat olla haastavia syödä.

Etene pienin askelin

Mikäli lapsen on vaikea siirtyä uusiin makuihin tai koostumuksiin, voi uusia ruokia kokeilla ensin välipalalla. Silloin lapsi saa pääruoalla syödä tuttua ruokaa riittävästi. Vähitellen opitut taidot siirtyvät muille aterioille.

Mikäli lapsi on todella tarkka uusien makujen tai koostumusten suhteen, on hyvä edetä pienin muutoksin. Lapselle tuttua ruokaa voi tarjota eri muotoisena, kokoisena tai värisenä tai eri valmistajan tuotteena. Muuta vain yhtä asiaa kerrallaan.

Kun lapsi on hyväksynyt muutoksen, voit kokeilla uutta ruokaa samassa muodossa, värissä tai koostumuksessa kuin sellainen ruoka, johon lapsi on jo tottunut.

Muista

Valikoivasti syövän lapsen ruokavalikoimaa on hyvä laajentaa pienin askelin.

Anna lapsen tutustua ruokiin kaikilla aisteilla.