Jiõččhåidd-programm
9. Huomiotta jättäminen
Lapsen haastavaa käytöstä voi jättää huomiotta silloin, kun se on vaaratonta.
Vaaratonta on esimerkiksi
- härnääminen
- ilveily
- mariseminen
- vastaan väittäminen
- kiroileminen
- huutaminen ja kiljuminen
- raivoaminen
Vanhemman kielteinenkin huomio voi olla lapselle palkitsevaa ja käytöstä vahvistavaa. Esimerkiksi katse, ilme, kommentointi tai näkyvä tunnereaktio antaa lapselle viestin, että hän onnistuu vaikuttamaan vanhempaan käytöksellään. Siksi on tärkeää noudattaa huomiotta jättämisen periaatteita tarkasti.
Muista myönteisen käytöksen huomioiminen
Ongelmakäytöksen huomiotta jättäminen on tehokasta vain silloin, kun vanhempi muistaa huomioida lapsen myönteistä käytöstä riittävästi.
Ongelmakäytöksen huomiointi taas lisää ongelmakäytöksen todennäköisyyttä tulevaisuudessakin. Toisaalta myönteisen käytöksen huomiotta jättäminen ei vahvista myönteistä käytöstä.
Harjoitus: Huomiotta jättäminen
Tavoite
Opit olemaan huomioimatta lapsen ei-toivottua vaaratonta käytöstä. Sen myötä kielteinen käytös vähenee.
Ohje
Valitse jokin lapsen kielteinen käyttäytyminen, johon käytät huomiotta jättämistä (esim. mariseminen tai huutaminen).
Käytä huomiotta jättämistä aina johdonmukaisesti, kun valitsemaasi käytöstä ilmenee. Jatka, kunnes kyseinen käytös vähenee.
Tee näin, kun jätät kielteisen käytöksen huomiotta
- Minimoi keskustelu ja reagointi lapseen. Voit myös kommentoida muita asioita rauhallisella äänellä (”Nyt näyttäisi aurinko taas paistavan”).
- Siirry tarvittaessa kauemmas lapsesta.
- Katso poispäin ja ole ilmeetön.
Huomioi myös nämä seikat
- Siirrä huomiosi takaisin lapseen heti, kun kielteinen käytös lakkaa.
- Suuntaa lapsen huomio tarvittaessa uuteen asiaan.
- Muista kehua lasta myönteisestä käytöksestä.
Mitä jos?
Lapsen kielteinen käytös voi aluksi voimistua, kun sitä jätetään huomiotta. Ole sinnikäs ja vältä periksi antamista. Kun jatkat huomiotta jättämistä johdonmukaisesti, alkaa se toimia.
Saatat pohtia, toimitko välinpitämättömästi jättäessäsi käytöstä huomiotta. Huomiotta jättämisessä on tärkeää, ettei lasta jätetä yksin. Hän voi kokea turvattomuutta, jos vanhempi häviää näkyvistä eikä vastaa hänen tarpeisiinsa. Voimakkaassa tunnereaktiossa lapsi saattaa tarvita vanhemman lohdutusta.
Harkitse, milloin voit jättää lapsen käytöksen huomiotta ja milloin hänen tunteisiinsa olisi tärkeää vastata. Käytöksen voi jättää huomiotta, mutta lapsen tunteita ei.