Iešdikšunprográmma
5. Kellon ja ajan hahmottaminen
Miten vahvistaa ajan hahmottamista?
Ajan määreitä opitaan arkisen jutustelun myötä. Kun aikuinen johdonmukaisesti käyttää aikaa ilmaisevia sanoja, vähitellen lapsi oppii niiden merkityksen.
Aikaa ilmaisevien sanojen hallinta auttaa lasta
- hahmottamaan tapahtumien ajallista kulkua
- ennakoimaan, mitä milloinkin tapahtuu
Ajan käsitteet auttavat myös jäsentämään aiemmin tapahtuneita asioita ja täsmentävät kerrontaa. Tällaisia käsitteitä ovat esimerkiksi eilen, viime kesänä, ensi talvena.
Puhu selkeästi ja johdonmukaisesti
Epämääräiset ajan määreet, kuten ”kohta”, ovat lapselle vaikeita hahmottaa.
Vaikeita ovat myös sanonnat, jotka eivät ole ihan tosia. Esimerkiksi ”tulen parin sekunnin päästä” tarkoittaa yleensä pidempää aikaa kuin kahta sekuntia.
Apuvälineet avuksi
Ajan käsitteiden oppimista voi tukea apuvälineiden avulla. Näitä ovat esimerkiksi viikkokalenteri, munakello ja visuaalinen ajastin.
Viikkokalenterin käyttäminen vahvistaa lapsen tietoisuutta viikon sisällöstä, viikonpäivien nimien oppimista ja eri päiviin viittaavia käsitteiden hallintaa. Näitä käsitteitä ovat esimerkiksi huomenna, ylihuomenna, eilen, toissa päivänä.
Videolla näet näytellyn esimerkin, miten viikkokalenteria voi käyttää yhdessä lapsen kanssa.
Kellon oppimisessa on monta vaihetta
Kotona on hyvä olla esillä selkeä seinäkello, jossa on numerot sekä toisistaan selvästi erottuvat tunti- ja minuuttiviisari.
Aluksi
Kellon harjoittelussa on monta vaihetta. Ennen kellon harjoittelua lapsella tulee olla käsitys
- mitä eri aikasanat, kuten tunti ja minuutti, tarkoittavat
- mikä merkitys ajalla on hänen arjessaan
Lisäksi lapsen tulee tunnistaa ja muistaa
- viisareiden pyörimissuunta
- tunti- ja minuuttiviisari
- tuntiviisarin liike suhteessa minuuttiviisarin liikkeeseen. Yhden tunnin aikana minuuttiviisari kulkee täyden kierroksen eli 60 askelta. Siinä ajassa tuntiviisari siirtyy numerosta seuraavaan.
Kellon harjoittelu
Harjoittelu aloitetaan tasatunneista. Kun ne sujuvat, voidaan siirtyä puolikkaisiin tunteihin.
Kun tasa- ja puolet tunnit sujuvat, seuraava askel on harjoitella yli ja vaille -käsitteiden merkitys.
Muut kellonajat kuin tasatunnit voi ilmaista kahdella eri tavalla: yli tai vaille. Tässä viisarikello ja digikello eroavat toisistaan. Digiaika ilmaisee aina, kuinka monta minuuttia yli edellisen tasatunnin kello on.
Arjessa suositaan ilmaisua, joissa tarvitsee laskea mahdollisimman vähän. Siksi vaille-aikaa käytetään yleensä, kun minuuttiviisari siirtynyt puolen ohi. Silloin sanotaan, kuinka kauan vielä kestää seuraavaan tasatuntiin.
Muista
Kun etenette pienin askelin, lapsi oppii vähitellen kellon osaamiseen tarvittavat taidot.
Seuraavat kaksi harjoitusta auttavat harjoittelussa.
Harjoitus 5a: Ajan käsitteet arjessa
Miksi?
Lapsi oppii aikasanojen merkitystä.
Miten?
Tutkikaa aikaa yhdessä
Valitkaa lasta kiinnostavia aiheita tutkimiseen.
- Tarkastelkaa sekuntikellosta, mitä ehtii tehdä 1 tai 5 sekunnin aikana. Kuinka monta kertaa 10 sekunnissa ehtii kyykkyyn ja ylös?
- Mitä minuutissa ehtii tekemään? Ehtiikö rakentamaan tornin? Kuinka kovat vauhdit saa keinussa minuutin aikana? Kuinka kauan kaakaota lämmitetään mikrossa?
- Peliaikaa laittaessa voi laittaa hälytyksen tietyn ajankohdan päähän. Aikaa voi mitata munakellolla tai visuaalisella ajastimella, jossa tietynvärinen pinta-ala vähenee ajan kuluessa. Myös tiimalasit sopivat.
- Kuinka kauan eri tv-ohjelmat kestävät? Entä koulumatka?
Ajanmääreet puheeseen
Aikuinen voi lisätä omaan arkiseen puheeseensa ajan määreitä ja selventää, mitä ne tarkoittavat. Esimerkiksi:
- Lähdetään vartin päästä. Laitanpa tähän munakelloon vartin eli 15 minuuttia aikaa.
- Mennään mummolle ylihuomenna perjantaina, eli kahden päivän päästä.
Viikkokalenteri käyttöön
Viikkokalenteri kodin seinällä auttaa lasta hahmottamaan eri päivien tapahtumia. Viikkokalenteriin voi laittaa koulupäivät, vapaa-ajan menot ja harrastukset ja muut suunnitellut tapahtumat.
Harjoitus 5b: Kello tutuksi
Miksi?
Harjoittelemalla kellon toiminta tulee vähitellen tutuksi lapselle.
Miten?
Tarvitaan kello, jossa on selkeät numerot, sekä lapsen omaa kiinnostusta kellonaikoihin.
Tasatunnit
Aloittakaa kelloharjoittelu tasatunneista. Valitkaa lapselle mielekäs tapahtuma, joka alkaa tietyllä tasatunnilla, esimerkiksi tv-ohjelman alkaminen tai lähtö harrastukseen. Näytä ja kerro, mistä tietää, miltä odotettu aika kellossa näyttää.
Voitte tehdä avuksi myös mallikellon, johon piirrätte viisarit osoittamaan sitä kellonaikaa, jolloin jotakin kiinnostavaa tapahtuu. Mallikellon voi sijoittaa lähelle oikeaa kelloa, jotta vertailu on helpompaa.
Puolikkaat tunnit
Kun tasatunnit alkavat sujua ja lapsi alkaa tunnistaa tasatunteja itsenäisesti, laajentakaa harjoittelu puolikkaisiin tunteihin. Harjoittelu etenee samalla tavalla kuin tasatunneissakin.
Valitkaa kiinnostava kellonaika ja havainnoikaa, miten minuuttiviisari on puolessavälissä omaa kierrostaan numeron 6 kohdalla, ja tuntiviisari on kahden tasatunnin puolessavälissä.
Yli ja vaille
Kun puolet tunnit sujuvat, voitte siirtyä yli ja vaille -käsitteisiin.
Jotkut lapset hyötyvät muistia tukevista vihjeistä, jotka voi suunnitella yhdessä lapsen kanssa. Esimerkiksi vihreän värin liittäminen vaille-sanaan ja vihreän paperin laittaminen osittain kellotaulun taakse voi tukea muistia harjoitteluvaiheessa.