Iešdikšunprográmma

Kun harjoittelu takkuaa

Kenestäkään ei ole kiva tehdä asioita, joita ei osaa ja jotka tuntuvat vaikeilta. On luonnollista, että matematiikassa vaikeuksia kokeva lapsi ei ole kovin innokas harjoittelemaan sitä.

Jos lapsi välttelee matematiikkaa tai matematiikan läksyjä, voi lapsen kannustaminen olla vanhemmalle raskasta. Jonain päivänä voi toimia jokin keino, ja toisena päivänä sama keino ei autakaan. 

Muista lempeys itseäsi ja lastasi kohtaan

Lempeiden ja realististen tavoitteiden asettaminen, johdonmukaisuus ja kannustaminen vaativat vanhemmalta ponnistelua. Turhautumisen tunteet ovat ymmärrettäviä.

Väsyneenä on vaikea auttaa. Muista lempeys myös itseäsi kohtaan ja huomioi oma jaksamisesi.

Harjoittelemisen kulmakivet

Helpommasta vaikeampaan

Matematiikan opiskelussa on erityisen kannattavaa edetä vaiheittain. Tehtävien on tärkeä olla helpohkoja, jotta ne voi ratkaista pienellä ponnistelulla. Liian vaikeat asiat eivät jää mieleen, vaikka niitä toistaisi mekaanisesti useita kertoja.

Oppimisen kannalta on tärkeä yhdistää opittava tieto aiempaan. Ymmärrys siitä, miksi mitäkin laskutoimituksia tehdään, auttaa lasta soveltamaan matematiikkaa arjessa.

Asia kerrallaan

Kaikkia työkaluja ei tarvitse ottaa käyttöön heti. Tehokkaimmin taidot vahvistuvat, kun harjoittelette niitä vaiheittain.

Onnistumisen kokemukset kantavat

On tärkeää turvata lapselle mahdollisuus onnistua usein ja monissa tilanteissa. Onnistumisten avulla lapsi jaksaa myöhemminkin ponnistella.

Kannusta, kehu ja sano ääneen huomaamasi onnistumiset! Näin vahvistat onnistumisen kokemusta sekä taitojen oppimista ja juurtumista arkeen.

Leikkisyys on hyödyksi

Matematiikan taitojen harjoittelun ei tarvitse olla koulumaista. Arkeen voi lisätä pieniä tapoja, jotka vaivihkaa vahvistavat matematiikan taitoja.

Neutraali tunnelma läksyjentekoon voi olla hyvä ensimmäinen tavoite kohti vahvempia matematiikan taitoja. Auta lasta huomaamaan, että hän oppii koko ajan uusia taitoja, tai että läksyjenteko ei ole enää niin vaikeaa.

Palkitse lapsi ja itsesi

Palkitseminen ja ennakointi ovat toimivia keinoja mukavampaan tunnelmaan. Voit esimerkiksi rajata kotitehtäviin kuluvan ajan ja palkita sekä itseäsi että lastasi, kun läksyt on hoidettu esimerkiksi viisi kertaa.

Mieti, mikä voisi olla sinulle ja lapsellesi sopiva palkinto. Esimerkkejä palkitsemisesta ovat yhteinen leikki- tai pelihetki, metsäretki, polkupyörälenkki tai lapsen suosikkipuistossa vieraileminen.

Tärkeää on löytää juuri teille sopiva juttu, josta te kumpikin nautitte.

Pääseekö vaikeudesta eroon?

Matematiikan vaikeudet ovat suhteellisen pysyviä niiden neurobiologisen taustan vuoksi. Matematiikan vaikeus kulkee siis jossain muodossa aina mukana.

Lievissä matematiikan vaikeuksissa suurin osa lapsista oppii tuen avulla tarvittavia matematiikan taitoja. Oppiminen voi olla hitaampaa, mutta johtaa kuitenkin riittävään osaamiseen.

Arjen kannalta riittävä osaaminen on tärkeintä

Tulevaisuuden kannalta tärkeää on, että lapselle kehittyy kouluaikana sellainen laskutaito, jolla pärjää arjessa. Arjen kannalta keskeistä ovat esimerkiksi rahan käyttö, kellon osaaminen sekä mittayksiköiden hallinta.

 Apuvälineet, kuten laskimen ja laskureiden hyödyntäminen, voivat olla jatkossa hyödyllisiä. Laskimen käyttö edellyttää kuitenkin laskutoimitusten ymmärtämistä, joten harjoittelu on silti tärkeää.