Iešdikšunprográmma

Matematiikka-ahdistus

Moni lapsi kärsii matematiikka-ahdistuksesta. Matematiikkaan liittyvä ahdistus voi luoda negatiivisen kehän. 

Tällöin mielessä painava ahdistus kuormittaa muistia ja työskentelyvalmiutta. Silloin matematiikan ratkominen on entistä vaikeampaa. Siksi ahdistukseen onkin tärkeä puuttua.

Matematiikkaan liittyvien tunteiden tiedostaminen ja niiden säätelyssä auttaminen on tärkeä osa taitoharjoittelua.

Sopiva vaatimustaso

On tärkeää suunnitella harjoittelu sellaiseksi, että onnistumisen kokemukset ovat todennäköisiä.

Liian vaikeiden tehtävien kanssa ponnistelu turhauttaa, eikä kannusta harjoitteluun. Hallinnan tunne vahvistuu, kun harjoiteltavat asiat ovat sopivia vaikeustasoltaan ja niissä onnistuu. Hallinnan tunne vähentää ahdistusta.

Voit ottaa yhteyttä lapsen opettajaan, jos tehtävät vaikuttavat olevan liian haastavia lapselle.

Tunnistakaa tunteita

Auta lastasi tunnistamaan matematiikkaan liittyviä tunnereaktioita. Tunteisiin liittyvä sanasto karttuu vaikkapa kirjojen ja tarinoiden avulla.

Kokeeko lapsi onnistumisen iloa, kun hän osaa laskun tai läksyt on tehty? Tai turhautuneisuutta, kun kysymys on vaikea ymmärtää?

Rentous ja jännitys

Auta lasta tunnistamaan myös jännittyneisyyden ja rentoutuneisuuden ero. Jännittyneisyyden ja ahdistuksen kehollisen reaktion tarkoitus on valmistaa ihminen toimimaan vaativassa tilanteessa.

Lapsen on hyvä tietää, että kyseessä on normaali ja ihmiselle tärkeä reaktio, ja mitään vakavaa ei ole tapahtumassa. Sopiva määrä jännitystä voi jopa parantaa suoriutumista.

Jos jännitys ottaa vallan, voi tuntua kuin pää olisi tyhjentynyt, eikä muista mitään. Lapsen on hyvä saada kuulla, että tieto ei ole hävinnyt, vaikka sitä jännityksen takia olisi vaikea saada käyttöön.

Keskustelkaa kokemuksesta

Kannusta lastasi kertomaan tai kirjoittamaan, miltä harjoittelu hänestä tuntuu. Pyri samaistumaan lapsesi kokemukseen. Lapselle on tärkeä saada kokemus, että vanhempi kuuntelee ja haluaa ymmärtää häntä.

Ei haittaa, vaikka et täysin tietäisi, miltä ahdistus lapsesta tuntuu.

Tunteista keskusteleminen ennen harjoittelua voi jo auttaa lasta siirtymään oppimisen pariin. Pyrkikää yhdessä löytämään ratkaisuja epämukavan olon helpottamiseksi.

Rentouttakaa keho

Aktiivisen rentoutuksen harjoittelu ja erilaiset rentoutumista tukevat harjoitukset voivat helpottaa matematiikan harjoitteluun asettumista. Voit tehdä yhdessä lapsen kanssa lyhyen rentoutusharjoituksen ennen matematiikan läksyjä.

Aseta sopivat raamit

Ennakkotieto matematiikan läksyjen laajuudesta ja tieto siitä, että vaikeaa asiaa ei tarvitse harjoitella loputtomiin, voi helpottaa lapsen oloa.

Hyvä keino on pilkkoa läksyt sopivan kokoisiin osiin ja pitää pieni, mukava tauko välissä. Matematiikan läksyihin käytettävän ajan voi myös sopia etukäteen ja pitäytyä siinä.

Kiitä lastasi sinnikkyydestä!

Mukava teema

Matematiikan liittäminen arkeen lapselle mieluisiin teemoihin voi tehdä laskemisesta mukavampaa. Pelkillä numeroilla laskemisen sijaan voi luovasti soveltaa laskuja lapsen kiinnostuksen mukaisesti.

Saisiko laskun muokattua liittymään esimerkiksi herkkuihin, hevosiin, digipeleihin tai lasta kiinnostaviin ostoksiin?

Harjoitukset

Alla on kaksi harjoitusta. Ensimmäisen avulla voi lievittää ahdistunutta oloa tai jännitystä. Toisessa lapsi oppii tunnistamaan, millaiselta rentous ja jännitys tuntuvat kehossa.