Self-help program

Oppituntiin tai kirjaan keskittyminen voi olla vaikeaa. Joskus tekstistä tai puheesta on hankala huomata oleellisimpia asioita. Erityisesti tylsiin asioihin voi olla vaikea motivoitua.  

Mieleen saattaa mahtua tavanomaista vähemmän asiaa kerrallaan. Ensin kuullut asiat unohtuvat sitä mukaan, kun uutta tulee tilalle. Joskus muistiin tallentuneiden asioiden palauttaminen mieleen esimerkiksi kokeessa on vaikeaa, vaikka asiat olisi aiemmin oppinut. 

Jos sinulla on keskittymisen vaikeuden lisäksi ajanhallinnan pulmia, harkitsematonta käyttäytymistä tai voimakkaita tunteita, tulee oppimisesta entistä hankalampaa. Kukaan ei opi tai muista hyvin stressaantuneena, väsyneenä tai nälkäisenä. 

Vinkkejä muistin tueksi 

Seuraavalla videolla (2:15) keskittymisvaikeuksia kokevat nuoret kertovat, minkälaisten tekniikoiden avulla he helpoiten oppivat uusia asioita.

Moni kokee oppivansa videoiden tai äänitteiden kautta paremmin kuin lukemalla. Tekstin sisäistämistä voi myös helpottaa lukemalla sitä nauhalle tai ääneen. Myös äänitteen kuunteleminen ulkona lenkillä voi rauhoittaa oppimaan. 

Vältä kiirettä ja stressiä 

Anna oppimiselle tilaa ja taukoja. Vietä velvollisuuksien lomassa myös rentouttavaa vapaa-aikaa.  

Nuku riittävästi 

Iso osa oppimisesta tapahtuu nukkuessa. 

Ulkoista muistamista  

Hyödynnä muistilappuja ja -listoja, kalenteria, muistutuksia, sovelluksia ja ajastimia 

Näkyvälle paikalle jätetty tavara auttaa muistamaan hoidettavan asian.

• Jätä kouluun täytettävä lappu keittiön pöydälle.
• Ota pesuun menevät treenivaatteet ulos laukusta.

Riittävän siistissä huoneessa näkyville jätetyt asiat tulevat varmemmin huomatuiksi. 

Tärkeille tavaroille, kuten avaimille ja lompakolle, on hyvä olla vakiopaikka, kuten kori eteisen pöydällä.  

Kirjaa tärkeimpiä asioita ylös  

Tee muistiinpanoja esimerkiksi oppitunneilla, lukiessa ja lääkärissä.

• Jos samanaikainen kirjoittaminen ja kuunteleminen on hankalaa, kirjaa ylös vain tärkeimmät avainsanat.
• Hyödynnä kuvia, värejä ja symboleja.  

Jo muistiinpanojen tekeminen tukee muistia ja oppimista. Ylös kirjoitettuun sisältöön voi palata myöhemmin, eikä asioiden mielessä pysymisestä tarvitse stressata. 

Ajatuskartat 

Ajatuskartat auttavat hallitsemaan isoja kokonaisuuksia. Kun oppikirjan luvun saa ilmaistua yhdessä kuvassa, on kokonaisuus helpompi oppia ja muistaa vielä myöhemminkin.  

• Kynällä tekeminen voi jäädä elävämmin mieleen.
• Sähköisissä ajatuskarttasovelluksissa voi lisätä linkkejä, kuvia ja kommentteja.
• Hyödynnä värejä, kuvia ja tärkeimpien asioiden korostuksia.  

Muokkaa opittavaa asiaa  

Yhdistele sanoja, kirjaimia tai numeroita helpommin muistettavaan tietoon.

• Ryhmittele asiat uudella tavalla mielessäsi tai muistiinpanoissasi.
• Liitä niihin mielikuvia tai tuttuja paikkoja.
• Mielikuvitus ja huumori ovat tehokkaita muistintukia.  

Tee asioista henkilökohtaisia.

• Liitä opittava tieto oman elämäsi tapahtumiin tai perheenjäsenten ikään.
• Hyödynnä syntymävuosia tai kengännumeroa numerosarjojen muistamisessa.  

Muista muistiinpanoja tai ajatuskarttoja tehdessäsi, että muut eivät yleensä näe niitä. Voit siis hyödyntää hassujakin merkkejä, mielleyhtymiä ja lyhenteitä. Tärkeintä on, että sinä ymmärrät myöhemminkin, mitä ajoit takaa. 

Jaa suuria tavoitteita osiin, ja vältä pakonomaista puurtamista.  

Testaa itseäsi tasaisin väliajoin 

Kun kokeilet, mitä jo osaat, pystyt onnittelemaan itseäsi edistymisestä. Lisäksi tunnistat kohdat, joita täytyy vielä opetella.  

Rentouta suhtautumistasi muistiin 

Kukaan ei muista kaikkea. Muistamisen valmiudet vaihtelevat tilanteesta ja elämänvaiheesta toiseen. Kaikilla on myös vahvempia muistin alueita.  

• Mieti, mikä muistamisessa on sinulle hankalaa.
• Entä mikä helppoa?
• Voisitko hyödyntää vahvuuksiasi heikkouksien kanssa pärjäämisessä?