Self-help program

Sairastumisen t​austalla voi olla geneettisiä, psyykkisiä ja kulttuurillisia tekijöitä. 

Taustatekijät

Geneettiset tekijät 

Geneettinen riski tulee perimästä. Siihen ei voi vaikuttaa. 

Ihmisen perimästä on löydetty geenimuotoja, jotka ovat anoreksiaan sairastuneilla yleisempiä kuin muilla. Nämä alueet yhdistyvät myös muun muassa tyypin I diabetekseen ja erilaisiin autoimmuunisairauksiin.  

Geenit vaikuttavat siihen, miten ihminen reagoi energiavajeeseen. 

Myös sukupuolella ja hormoneilla on ilmeisesti vaikutusta sairastumisriskiin. Naisilla erityisesti estrogeenin tason vaihtelu lisää sairastumisriskiä teini-iässä ja menopaussin aikaan. Mieshormonit suojaavat syömishäiriöltä murrosiän aikana.  

Geenit yksin eivät sairastuta. Lisäksi tarvitaan otolliset olosuhteet. Toisaalta suojaavat olosuhteet voivat estää sairastumasta syömishäiriöön. 

Psyykkiset tekijät 

Psyykkisinä altisteina voivat toimia stressaavat elämäntapahtumat. Näitä voivat olla esimerkiksi koulun vaihto, läheisen sairastuminen, vanhempien avioero, koulukiusaaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö ja perheväkivalta.  

Syömishäiriöön sairastuneilla on usein ongelmia tunnistaa ja ilmaista tunteitaan. Huono itsetunto on tavallista. Monet sairastuneista ovat tavoitteellisia ja taipuvaisia täydellisyyden tavoitteluun. Tyypillistä on myös joustamattomuus ja mustavalkoinen ajattelu. 

Ympäristön vaikutus 

Hoikkuuden ihannointi, ylipainoisiin kohdistuva väheksyntä sekä terveellisyyteen ja kuntoiluun liittyvät trendit voivat vaikuttaa syömishäiriön puhkeamiseen.  

Laukaisevana tekijänä voi toimia harrastuksen piiristä tuleva kannustus tarkkailla syömistä, painoa tai rasvaprosenttia. Myös terveydenhuollon ammattilaisten puuttuminen painoon saattaa johtaa laihduttamiseen ja altistaa siten syömishäiriön puhkeamiselle.  

Erityisruokavaliota tai hiilihydraattien laskentaa vaativiin sairauksiin, kuten keliakiaan tai diabetekseen, liittyy kohonnut syömishäiriöriski. Myös omista elämäntavoista, kuten lihansyönnistä, syyllistyminen vaikuttaa toimivan myötävaikuttajana. 

Laukaisevat tekijät

Syömishäiriökäyttäytymisen laukaisija ei ole sama asia kuin syömishäiriön aiheuttaja. Laukaisijalla tarkoitetaan tapahtumaa tai kokemusta, joka herättää sairastuneessa tarpeen reagoida syömishäiriökäyttäytymisellä. Silloin sairaus on kuitenkin jo päällä ja sairastunut oireilee. 

Syömishäiriö alkaa laihduttamisesta 

Lopullisena askelmana sairauteen toimii laihduttaminen tai laihtuminen, oli syy siihen mikä hyvänsä. Laihduttaminen saa aikaan energiavajeen. Sen jatkuessa riittävään pitkään syömishäiriölle alttiin henkilön aivojen toiminta muuttuu. Aivojen reaktiot mielialaa ja ahdistusta sekä palkkiojärjestelmää sääteleviin välittäjäaineisiin muuttuvat.  

Energiavaje aiheuttaa aivossa kehonkuvan häiriön 

Energiavajeen myötä oma keho tuntuu huomattavasti suuremmalta kuin se todellisuudessa on. 

Syömishäiriöön sairastunut ei myöskään enää koe syömistä tyydyttävänä. Kylläisyys tuntuu epämiellyttävältä ja ahdistavalta ja nälkä puolestaan rauhoittavalta.  

Ahmintahäiriöön sairastuneella ahmiminen helpottaa ahdistusta hetkellisesti. Sen jälkeinen syyllisyys pakottaa palaamaan energiansaannin rajoittamiseen.  

Sairastumisen syiden pohtiminen 

Syömishäiriön puhkeamiseen tarvitaan monia erilaisia tekijöitä. Yksittäistä syytä sairastumiselle ei yleensä voi nimetä. 

Sairastumisen syiden hakeminen ei hyödytä varsinkaan sairauden alkuvaiheessa. Se ei tee ravitsemustilan korjaamista yhtään helpommaksi.  

Syiden etsiminen kiinnittää huomion epäolennaisiin asioihin. Niille ei enää pysty tekemään mitään. Syiden tietäminen ei korjaa tilannetta eikä vähennä syömishäiriökäyttäytymistä. Se kuluttaa sekä sairastuneen että läheisten voimavaroja, joita tarvittaisiin muutosten tekemiseen tässä ja nyt.  

Milloin syitä voi pohtia? 

Sairastumisen syiden pohtiminen voi olla hyödyllistä, kun ravitsemustila on korjattu ja opetellaan uusia toimintamalleja sekä mietitään, miten sairauden uusiutumisen voisi estää.  

Kun syömishäiriöstä toipuva tunnistaa omia riskitekijöitään, voi hän voi jatkossa kiinnittää niihin huomiota sekä harjoitella pois haitallisista ajattelu- ja käyttäytymismalleista.​