Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

Miten tukea lasta?

Kouluakäymättömyyteen liittyy usein syyllisyydentunteita ja kelpaamattomuutta. Lapsen tai nuoren olo voi helpottua, jos vanhempi suhtautuu tilanteeseen ymmärtäväisesti ja rauhallisesti.

Videolla (2:09) kuulet kokemuksia siitä, millä tavalla läsnäolosta ja avoimesta keskustelusta voi olla hyötyä haasteellisessa tilanteessa. Videon henkilöt ovat FinFami Uusimaa ry:n kokemusasiantuntijoita. Yhdistys tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille.

Osoita myötätuntoa ja toivoa

Kouluakäymättömyys todennäköisesti huolestuttaa myös lasta itseään. Lapsen on tärkeää tietää, että tilanteessa on toivoa ja muutos on mahdollinen.

Lapsi saattaa luulla, ettei vanhempi tiedä poissaoloista tai siihen vaikuttaneista asioista tai jaksa vastoinkäymisiä. Hän voi pelätä, että vanhempi suuttuu tai syyttää lasta tai koulua.

Osoita olevasi lapsen tukena ja haluasi selvittää tilannetta. Vältä saarnaamista.

Aseta tarvittavat rajat

Joskus kouluakäymättömyyteen liittyy mieluisia asioita, jotka estävät kouluun lähtemistä. Tällaisia voi olla esimerkiksi pelaaminen tai television katsominen. Sopikaa, että nämä mukavat hetket tapahtuvat vasta koulupäivän jälkeen.

Jos lapsen vanhempi sairastaa pitkäaikaisesti, voi lasta huolestuttaa tämän pärjääminen. Lapsi voi haluta jäädä kotiin auttamaan tai pitämään seuraa. Tällöin korosta lapselle, että vanhempi pärjää kyllä.

Anna tietoa

Kerro lapselle, mitä kouluakäymättömyys ja oppivelvollisuus tarkoittavat ja mihin nämä asiat vaikuttavat.

Suomessa oppivelvollisuus koskee kaikkia 7–18-vuotiaita, ja se voidaan suorittaa joko käymällä perusopetusta tai vastaavasti muulla tavoin. Muita tapoja ovat kotiopetus, etäopetus tai muun järjestely, joka täyttää opetusvelvollisuuden vaatimukset.

Tärkeintä on, että lapsi saa opetusta ja oppii oppivelvollisuuden mukaiset asiat.