Omahoito-ohjelma
Miksi lapsi ei käy koulua?
Kouluakäymättömyyden taustalla voi olla
- pyrkimys välttää jotain koulussa tapahtuvaa
- se, että siihen yhdistyy lapsen mielestä jotain mukavaa
Taustalla voi olla myös yhdistelmä näistä tekijöistä.
Mikä lisää poissaoloriskiä?
Poissaoloriskiä voivat lisätä esimerkiksi
- oppimisvaikeudet, kiusaaminen tai luokan ilmapiiriongelmat
- perhesuhteiden muutokset
- läheisen kuolema
- muu yllättävä, lasta järkyttävä tapahtuma
- koulun vaihtaminen tai alakoulusta yläkouluun siirtyminen
- oma tai läheisen sairaus, vaikka siihen olisi saatu apua
Rutiinin katkeaminen loman tai sairastumisen takia saattaa vaikeuttaa kouluun paluuta, erityisesti jos opiskeltaviin asioihin on tullut aukkoja.
Ympäristön vaikutus
Lapsen tai nuoren kokemus koulunkäynnin tärkeydestä vaikuttaa sekin. Kun lähipiiri on kiinnostunut koulupäivän tapahtumista ja pitää koulunkäyntiä merkityksellisenä, on lapsenkin helpompi motivoitua siihen.
Myös esimerkiksi kaveripiirin toimintakulttuuri, motivaation puute tai päihteiden käyttö voivat vaikuttaa. Usein kokemus vähäisistä mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämään vaikuttaa siihen, miten merkityksellisenä koulunkäyntiä pitää.
Kun koulussa on mukavaa tai siellä käymisellä on positiivisia seurauksia, kouluun lähteminen on helpompaa.
Satunnaiset poissaolot
Satunnaisten koulupoissaolojen taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä. Lapsi saattaa jäädä pois koulusta aina tiettynä päivänä tai tietyissä tilanteissa.
Tilanne voidaan huomata
- kotona, jos lapsi vastustelee kouluun menemistä
- koulussa, jossa lapsen poissaolot tietyiltä tunneilta tai tiettyinä päivinä herättävät huolta
Koulupoissaolot kehittyvät jatkumona. Ennen kuin haasteet näkyvät koulussa, on kotona useimmiten havaittu kouluun menemisen vastustelua.
Kotona pitäviä tekijöitä
Mikäli lapsi ei mene kouluun tai lähtee koulusta liian aikaisin, syinä voi olla esimerkiksi:
- väsymys
- vuorokausirytmi
- sairaus
- ahdistuneisuus
- sosiaalisista tilanteista kuormittuminen
- huoli perheenjäsenestä tai kotioloista
- koulumatka tuntuu liian hankalalta
- mukava ja mielenkiintoinen tekeminen muualla
- vertaispaine
Koulusta pois ajavia tekijöitä
Satunnaisilta vaikuttaville poissaoloille voi löytyä syy, jonka takia tietyt päivät tai oppitunnit jäävät säännönmukaisesti väliin.
Niitä voivat olla esimerkiksi:
- liian pitkä päivä
- nälkä
- koe tai muu jännitystä tai ahdistusta aiheuttava tilanne
- kiusaaminen
- yksinäisyys
- negatiivinen vuorovaikutussuhde tietyn aikuiseen tai oppilaan kanssa
- oppimisvaikeus
- epämieluisa oppiaine tai opettaja
- pelko epäonnistumisesta
- rauhaton opiskeluilmapiiri
- kuormittava ympäristö
Jatkuvat poissaolot
Kouluakäymättömyys voi liittyä tilanteeseen, jossa lapsi ei suostu lähtemään kotoa mihinkään. Voi myös olla, että ainoastaan koulu on sellainen paikka, johon lapsi ei pysty menemään.
Lapsi ei lähde kotoa mihinkään
Jos lapsi ei pysty lähtemään kotoa, on hakeuduttava ulkopuolisen avun piiriin. Tästä omahoito-ohjelmasta voit kuitenkin saada apua ja työkaluja lapsen tukemiseen muun avun ohella.
Lapsi ei mene kouluun
Jos lapsi liikkuu kodin ulkopuolella, mutta ei mene kouluun, voi syinä olla esimerkiksi:
- ahdistuneisuus
- huoli läheisestä
- koulumatka tuntuu liian hankalalta
- jokin aikaisempi tapahtuma koulussa
- sosiaaliset suhteet koulussa
- kiusaaminen
- yksinäisyys
- negatiivinen vuorovaikutussuhde koulun aikuisiin
- oppimisvaikeus
- pelko epäonnistumisesta
- rauhaton opiskeluilmapiiri
- mukava ja mielenkiintoinen tekeminen muualla
- vertaispaine
- päihteiden käyttö
- lapsi kokee koulunkäynnin turhaksi
- näköalattomuus ja heikko luottamus tulevaisuuteen
Huomaa
Oli poissaolojen laukaiseva tekijä mikä tahansa, aiheuttaa poissaolo aina lapselle henkistä kuormitusta.