Nuori ja vanhemman kuolema

Vanhemman menetys häiritsee nuoren psyykkistä kehitystä sekä muuttaa nuoren maailmankuvaa ja käsityksiä elämästä. Kriittisessä kehitysvaiheessa koettu kriisi voi vaikuttaa hyvinvointiin vielä aikuisenakin.

Vanhemman kuolema vaikuttaa kokonaisvaltaisesti nuoren sosiaaliseen toimintakykyyn, fyysiseen ja henkiseen terveyteen sekä kehitykseen. Nuorilla voi ilmetä psyykkisiä, fyysisiä ja käytökseen liittyviä häiriöitä jopa vuosia vanhemman kuoleman jälkeen.

Mieliala ja ajattelu

Vanhempansa menettänyt nuori saattaa katkeroitua. Hän voi kokea muiden elämän parempana ja onnellisempana kuin omansa. Myös kokemus oman nuoruuden liian aikaisin päättymisestä on mahdollinen.

Nuoren henkiset voimavarat voivat heikentyä. Hän voi kokea avuttomuutta, voimattomuutta, toivottomuutta ja voimavaroja kuluttavia tunteita. Haluttomuus tehdä asioita, kyvyttömyys innostua sekä keskittymiskyvyn huonontuminen ovat myös yleisiä.

Nuoren huolet ja stressi voivat lisääntyä, elämä vaikeutua ja pienetkin vastoinkäymiset saattavat lannistaa. Nuori saattaa olla kyvytön nauttimaan eri asioista. Elämänhalu voi kadota. Nuorella voi olla itsetuhoisuutta ja halua kuolla.

Sureminen

Suru voi olla läsnä päivittäin. Aiemmin iloisiksi koetut asiat voivat tuottaa surua. Vanhemman kaipaaminen voi kestää pitkään, jopa läpi elämän. On yleistä vaalia vanhemman muistoa ja ikävöidä.

Nuori voi kokea, että hän ei ansaitse rakkautta, eikä kykene sitoutumaan seurustelusuhteeseen.

Minäkuvan muuttuminen

Nuoret kokevat itsensä erilaiseksi vanhemman kuoleman jälkeen. Tähän voi liittyä identiteetin, ajatusmaailman ja omien arvojen muuttumista. Itsensä voi kokea eri ihmiseksi.

Myös uskonto, elämänfilosofia tai esimerkiksi sukupuoli-identiteetti saatetaan kokea erilaiseksi.

Tunteisiin liittyvän käytöksen muuttuminen

Vahvat kielteiset tunteet saattavat lisääntyä vanhemman kuoleman jälkeen. Nuori voi suuttua helpommin ja käyttäytyä huonommin. Hän voi kokea enemmän ärtymystä muita ja vihaa itseään kohtaan.

Nuori voi kokea itsensä alakuloiseksi ja yksinäiseksi. Myös itkuherkkyys voi lisääntyä.

Nuori voi kokea vuorovaikutussuhteiden vaikeuksia ja hänen voi olla vaikeaa tulla toimeen muiden kanssa. Hän ei välttämättä jaksa tavata ystäviään. Huonoihin ihmissuhteisiin ajautuminen on myös tyypillistä.

Perusturvallisuuden järkkyminen

Turvattomuuden lisääntyminen on yleistä nuorilla vanhemman kuoleman jälkeen. Siihen liittyy turvaverkoston supistuminen, turvattomuuden kokeminen ja perusturvallisuuden tunteen järkkyminen.

Lapsuuteen liittyvä perusturvallisuuden tunne ja usko hyvään voivat kadota. Nuoruuden huolettomuus voi loppua turhan aikaisin.

Nuori saattaa kokea jatkuvaa epävarmuuden tunnetta ja perusluottamuksen horjumista.

Tulevaisuuden suunnitelmat

Tulevaisuus saattaa näyttäytyä epävarmana ja sitä voi olla vaikea hahmottaa. Tulevaisuuden suunnitelmat voivat puuttua tai muuttua. Nuori voi surra toteutumattomia unelmia ja vanhemman puuttumista tärkeistä juhlista sekä mahdollisesti tulevien lasten elämästä.

Menettämisen pelko

Menettämisen pelko voi olla voimakasta. Nuori voi pelätä erityisesti läheisten ja toisen vanhemman sekä oman terveyden menettämistä. Menettämisen pelko saattaa näkyä mustasukkaisuutena, ylenpalttisena miellyttämisen haluna sekä ylireagoimisena ja pahimman ajattelemisena.

Sosiaaliset suhteet

Nuori voi kokea, että mahdollinen seurustelukumppani ja ikätoverit eivät tue häntä. Lisäksi nuorilta saattaa puuttua kokonaan vanhempien ikäinen seura, erityisesti molempien vanhempien kuollessa.

Terveyden heikkeneminen

Vanhemman kuoleman jälkeen nuorella voi olla mielenterveyden haasteita, kuten masennusta, ahdistusta ja traumaoireita. Nuori saattaa sairastua syömishäiriöön, ahdistuneisuushäiriöön tai paniikkihäiriöön. Sairauslomalle voi olla tarvetta.

Fyysiset sairaudet voivat pahentua ja päihteiden käyttö lisääntyä. Lisäksi nuorella voi olla univaikeuksia, univajetta ja jatkuvaa väsymystä.

Työ ja opiskelu

Vanhemman kuoleman jälkeen nuori voi kokea opiskelun haasteelliseksi. Tilanteesta voi seurata koulumenestyksen heikentyminen, aikaansaamattomuus ja osaamattomuus sekä opintojen viivästyminen. Opiskelumotivaatio saattaa alentua ja opiskelu voi keskeytyä.

Pääsykokeisiin valmistautuminen, opiskelun aloittaminen ja vaihto-opiskelijaksi lähteminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Työllistymisestä voi tulla vaikeampaa ja työkyky heiketä. Nuori ei ehkä jaksa hakea töitä ja menettää uskon ammatilliseen osaamiseensa. Nuori voi haluta tai joutua vaihtamaan alaa. Työnteko saatetaan myös lopettaa kokonaan.

Vastuun kasvaminen

Vanhemman kuoleman jälkeen nuorten taloudellinen vastuu saattaa lisääntyä, jos perheen taloudellinen tilanne vaikeutuu. Nuoret saattavat ottaa vastuuta asumiskustannuksista ja perintöverojen maksamisesta.

Taloudellisen vastuun lisääntymiseen voi liittyä myös oman perheen elättämistä ja taloudellista itsevarmuutta. Rahankäytön hallinta saattaa olla nuorille uusi asia.

Moni nuori voi joutua opettelemaan uusia asioita, kuten kotitöistä huolehtimista. Nuorten vastuulle saattaa jäädä myös muista perheenjäsenistä huolehtiminen.

Perusarjen muuttuminen

Nuoren vapaa-aika voi muuttua. Hän voi joutua muuttamaan pois lapsuudenkodista, vaihtamaan kotipaikkakuntaa tai lopettamaan harrastuksia.

Nuori saattaa saada perintöä. Perheessä voidaan joutua myymään yritys tai nuori saattaa ottaa siitä vastuuta varhain.

Seurustelukumppanin kanssa yhteen muuttaminen voi tulla ajankohtaiseksi.

Perhedynamiikan muuttuminen

Perhedynamiikan muuttuminen on väistämätöntä vanhemman kuoleman jälkeen. Perhekoko pienenee. Perheen sisäiset suhteet saattavat kiristyä vanhemman kuoleman jälkeen. Perheenjäsenet voivat tuntua etäisiltä.

Nuori saattaa omaksua itselleen vanhemman roolin. Toinen vanhempi ei välttämättä jaksa surunsa takia huolehtia vanhemmuuden tehtävistä kuten ennen. Hän voi myös olla yksinäinen. Tämä väistämättä vaikuttaa nuoreen.

Sisarusten ja puolison ikävä kuollutta vanhempaa kohtaan sekä mahdolliset perheen tunnelukot vaikuttavat perheen tasapainoon.

Lapsuudenkodin tunnelma muuttuu vanhemman kuoleman jälkeen erilaiseksi, koska toinen vanhemmista puuttuu. Lapsuudenkoti myös jatkuvasti muistuttaa kuolleesta vanhemmasta.

Jos koti on vaihtunut, voi nuori kokea uuden kodin vieraaksi.

Mahdolliset positiiviset seuraukset

Nuori voi kokea, että vanhemman kuolemalla on myös positiivisia seurauksia. Näitä voivat olla esimerkiksi lisääntynyt armollisuus, itsetuntemus ja itseluottamus.

Nuori saattaa kokea vanhemman kuoleman käännekohtana. Vanhemman kuolema voi johtaa aikuistumiseen, itsenäistymiseen, itsestä vastuun ottamiseen ja vastuullisuuden lisääntymiseen.

Vanhemman kuoleman jälkeen nuoren arvot voivat selkiytyä ja asioiden tärkeysjärjestys elämässä muuttua. Elämään voi avautua uusia näkökulmia.

Nuoren suhtautuminen muihin voi muuttua. Läheisten ihmisten merkitys saattaa korostua. Parisuhde saattaa vahvistua ja suhde elossa olevaan vanhempaan voi lähentyä.

Nuori saattaa kokea itsensä tavoitteellisemmaksi ja pyrkiä saavuttamaan tavoitteensa tietoisesti. Nuori saattaa myös kiinnostua omasta terveydestään ja omistautua mieluisille asioille. Pienistä huolista ja kivuista valittaminen saattaa vähentyä ja selviytymisen kokemus vahvistua.

Nuori voi tiedostaa elämän eri sävyjä ja tunteitansa paremmin. Ahdistusta aiheuttavia tekijöitä saattaa tunnistaa helpommin ja iloa osata arvostaa enemmän.

Vähitellen nuori voi hyväksyä vanhemman kuoleman ja vastoinkäymiset osaksi elämää.