Suruun liittyvät reaktiot ja tunteet

Yleensä suruun sisältyy epätoivoa, paniikkikäyttäytymistä, syyttelyä ja vihaa. Myös irrallisuuden- ja hajaannuksentunteet ovat tavallisia.  

Välittömästi läheisen kuoleman jälkeen olo voi tuntua tyhjältä. Se voi näkyä lamaantumisena ja passiivisuutena. Arkielämästä selviytyminen voi tuntua suorittamiselta. 

Sureva saattaa kokea myös häpeää sekä epäonnistumisen-, epäoikeudenmukaisuuden- ja ulkopuolisuudentunteita. 

Erilaisten tunteiden kokeminen on normaalia. Niistä on kuitenkin hyvä puhua läheisten tai ammattilaisten kanssa. 

Epätoivon kokemus 

Epätoivo kuvaa menetykseen liittyvää tuskaa ja ikävää. Surevasta voi myös tuntua, että hänen elämänsä on pirstoutumassa. 

Tyypillisiä tuntemuksia ovat esimerkiksi 

• shokki 
• epäusko 
• järkytys 
• ahdistus 
• levottomuus 
• toivottomuus 
• tunteettomuus 
• syyllisyys 
• ikävä 
• voimattomuus  
• kuolleen henkilön kaipaaminen ja etsiminen 
• viha   

Surevat saattavat kokea myös itsetuhoisia ajatuksia. Myös päihteiden ja lääkkeiden väärinkäyttö on yleistä. 

Pelko 

Suruun voi liittyä myös pelon- ja paniikintunteita. 

Surevat voivat pelätä esimerkiksi sitä, että myös he itse tai muut läheiset kuolevat lähiaikoina. Myös hallinnantunteen menetys ja ajatus siitä, että ei selviydy, voivat pelottaa. 

Joskus esiintyy painajaisunia. 

Fyysiset ja psykosomaattiset oireet 

Suru voi aiheuttaa myös kehollisia tuntemuksia ja vaivoja. 

Tyypillisiä oireita ovat  

• pahoinvointi 
• väsymys 
• huimaus 
• hallitsematon tärinä 
• säryt 
• uniongelmat 
• migreeni 
• rintakivut 
• vatsakivut 
• ruokahaluttomuus 
• lämmön nousu 
• verenpaineen nousu 

Syyttely ja viha 

Osa surevista kokee katkeruutta, raivoa ja kostonhalua. 

Vihantunteet voivat kohdistua esimerkiksi jumalaan tai muuhun korkeampaan voimaan.  

Viha voi kohdistua myös kuolleeseen ihmiseen. Joskus kuollutta syytetään kuolemasta ja siihen jostaneista asioista. 

Vihan ja syyttelyn kohteena voivat olla myös läheiset. Joskus viha taas kohdistuu esimerkiksi hoitohenkilökuntaan, jonka toiminta koetaan epäpäteväksi tai epäystävälliseksi.  

Syyttelyyn ja vihaan liittyvien tunteiden käsittely 

On normaalia kokea surun yhteydessä vihaa ja halua syyttää muita. Heränneistä tunteista olisi hyvä keskustella niiden henkilöiden kanssa, joihin ne kohdistuvat.  

Jos se ei ole mahdollista, on hyvä keskustella ammattilaisen kanssa. Siten katkeruus voi lievittyä.  

Jos tunteet ovat ylitsepääsemättömän voimakkaita, tulee niiden käsittelyyn hakea apua. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos on aikomus kostaa henkilölle, jonka kokee syylliseksi tapahtuneeseen. 

Henkirikos  

Henkirikokseen liittyvissä kuolemantapauksissa läheiset voivat olla yhteydessä Rikosuhripäivystykseen. 

Irrallisuudentunne 

Irrallisuudentunne voi sisältää hellyydenosoitusten välttelyä, muista eristäytymistä ja identiteetin muuttumista.  

Menetyksen myötä surevat arvioivat uudelleen omia prioriteettejaan ja omaa elämäänsä kokonaisuudessaan.   

Sureville kehittyy ajan myötä uusi itsetunto ja identiteetti. Läheisen kuolema muuttaa identiteetin lisäksi myös perheen rakennetta ja toimintaa. 

Eristäytyminen ja eristäminen 

Vieraantuminen sosiaalisista verkostoista on sureville tyypillistä. Usein myös ihmissuhteita katkeaa. 

Surevat saattavat vältellä tilanteita, jotka muistuttavat menetyksestä. Loukkaavien kommenttien ja tunteettomien ilmausten pelko saattaa johtaa siihen, että sureva alkaa välttelemään ihmisiä.  

Erityisesti jos läheisen kuoleman on johtunut henkirikoksesta, päihteistä tai henkirikoksesta, saattaa siihen liittyä häpeää, joka aiheuttaa eristäytymistä. 

On myös yleistä, että muut ihmiset välttelevät surevaa ja jättävät hänet ulkopuolelle sosiaalisista tilanteista. Usein syynä on oma kyvyttömyys ja pelko kohdata surevaa ihmistä. 

Hajanaisuudentunne 

Suru aiheuttaa muistin ja keskittymiskyvyn menetystä. Tapahtumia voi olla vaikea muistaa. Surevan ajatukset ja puhe voivat olla sekavia. 

Hajanaisuudentunteella tarkoitetaan  

• keskittymisvaikeuksia 
• haasteita uuden tiedon oppimisessa  
• haasteita muistamisessa 

Toimintakyky voi laskea 

Surevat voivat olla toimintakyvyttömiä. Elämän perusasioista selviytyminen voi olla haasteellista. 

Surevat saattavat viettää päiviä sängyssä. Varsinkin itsestä huolehtiminen voi jäädä.  

Myös taloudenhoidollisista tehtävistä suoriutuminen voi olla vaikeaa. Myös motivaatio arkielämän asioihin tarttumiseen voi olla hukassa. 

Omalta tukiverkostolta kannattaa rohkeasti pyytää apua käytännön asioiden hoitamiseen. Kuntien perhetyö- ja kotihoitopalveluista voi pyytää apua arjesta suoriutumiseen.  

Mikäli toimintakyvyttömyys on pitkäaikaista ja jatkuvaa, tulee hakeutua ammattiavun piiriin.  

Työkyky  

Fyysisen ja henkisen uupumuksen vuoksi töissä jaksaminen voi heiketä. Työssäkäynti voi olla mahdotonta. 

Omasta hyvinvoinnista ja työkykyisyydestä on hyvä keskustella työterveyshuollossa.  

Persoonallinen kasvu 

Persoonallinen kasvu voi liittyä kysymyksiin, jotka koskevat henkisiä ja hengellisiä asioita sekä olemassaoloa. 

Se voi olla myös lisääntyvää välittämistä, myötätuntoa, anteeksiantavuutta, toiveikkuutta ja suvaitsevaisuutta. Nämä voivat kohdistua sekä itseen että muihin.  

Tällaisia ovat esimerkiksi  

• kokemus paremmaksi ihmiseksi kasvamisesta 
• kokemus siitä, että on surun myötä vahvistunut 
• kokemus siitä, että ymmärtää elämää aiempaa paremmin 
• toisiin kohdistuvan myötätunnon lisääntyminen 
• anteeksiantavaisuuden ja kärsivällisyyden lisääntyminen itseä ja toisia kohtaan.  

Elämän ja identiteetin muutos  

Surevat saattavat kokea elämänsä merkityksettömäksi. Tulevaisuudessa ei nähdä toivoa, ja elämän jatkaminen menetyksen jälkeen tuntuu mahdottomalta.   

Toisaalta surevat voivat nähdä elämässään uudenlaisen mahdollisuuden. Se voi antaa pontta pitää kiinni positiivisista elämänmuutoksista. Jotkut kokevat olevansa vähemmän materialistisia kuin aiemmin. Usein surevat eivät enää pidä elämää tai siinä olevia asioita itsestäänselvyyksinä.  

Surevilla saattaa olla vahva halu auttaa toisia. Usein surevat hakeutuvat tekemään vapaaehtoistyötä tai ottavat aktiivisen roolin muiden auttamisessa.   

Mistä saa apua suruun? 

Omista suruun liittyvistä tunteista ja ajatuksista on hyvä puhua muiden ihmisten kanssa.  

Vertaistuki on usein hyödyllistä. Se mahdollistaa ajatustenvaihtamisen saman kokeneiden kanssa.  

Vertaistukea löytyy myös kohdennetusti eri kuolinsyiden mukaan.   

Lista vertaistukiyhdistyksistä Surevan kohtaaminen -sivustolla

Mikäli oma suru ja siihen liittyvät tunteet ovat ylitsepääsemättömiä, kannattaa hakeutua ammattiavun piiriin. 

Kooste tukitahoista ja lisätietoa erilaisista avun kanavista Surevan kohtaaminen -sivustolla