Ikääntyminen ja psyykkiset oireet

Krooninen kipu johtaa usein hoitoa vaativaan masennukseen. 

Usein kyse on noidankehästä. Jatkuva kipu masentaa. Masentuneena kipu taas tuntuu usein tavallista voimakkaammalta. 

Kroonisen kivun hyvään hoitoon kuuluu aina myös psyykkisen tilan arviointi. 

Aivosairaudet aiheuttavat usein psyykkisiä oireita. Esimerkiksi aivohalvauspotilaista lähes joka toinen sairastuu masennukseen muutaman kuukauden kuluessa sairastumisesta.  

Erityisen suuressa riskissä ovat henkilöt, jotka joutuvat sairastumisensa jälkeen toisten avun varaan.  

Aivosairaudet voivat vaurioittaa aivojen mielialaa sääteleviä rakenteita. Se aiheuttaa usein masennusta.  

Parkinsonin tauti, muistisairaudet, aivokasvaimet ja aivovammojen jälkitilat voivat myös aiheuttaa psyykkisiä oireita.  

• Lue lisää sivulta "Aivosairaudet, aivovammat ja mielenterveys"

Monet somaattisten sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet saattavat aiheuttaa psyykkisiä ongelmia. Liian suuri annostus tai lääkkeen sopimattomuus voi laukaista psykoosin tai sekavuustiloja. 

Riski on suurin iäkkäillä muistisairautta tai Parkinsonin tautia sairastavilla. 

Lievempiä mielialahäiriöitä liittyy usein esimerkiksi kortikosteroidien, joidenkin verenpaine- ja sydänlääkkeiden sekä syöpälääkkeiden käyttöön.  

Masennus on ikäihmisillä yksi yleisimmistä mielenterveysongelmista. 

Lievemmät masennuksen oireet, suru ja ahdistuneisuus ovat normaaleja reaktioita menetyksiin ja kriiseihin. Pitkittyessään tai kohtaamattomina ne voivat johtaa masennukseen.  

Ikääntyneillä masennuksen riskiä lisäävät

• aiemmin sairastettu masennus
• menetykset
• pitkäaikaissairaudet
• muistisairaudet
• tietyt lääkkeet
• liikkumisvaikeudet
• aistien heikkeneminen 
• oman kuoleman lähestyminen

Psyykkisten oireiden lisäksi masennus voi oireilla fyysisinä oireina, tiedonkäsittelyn ja toiminnan haasteina sekä unettomuutena ja aloitekyvyn puutteena. Vakavassa masennuksessa voi esiintyä myös aistiharhoja, harhaluuloisuutta, kuolemantoiveita tai itsetuhoisuutta. 

Masennus ja somaattiset sairaudet

Krooninen masennus lisää riskiä sairastua muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin. Se lisää myös sydän- ja aivohalvausten riskiä.  

Masennus heikentää merkittävästi sairastuneen toipumisennustetta ja kuntoutumista.  

Masennusongelmia liittyy myös moniin yleissairauksiin, kuten diabetekseen, reumasairauksiin ja sydämen vajaatoimintaan. Masennus voi haitata näiden sairauksien hoitoa.  

• Lue lisää masennuksesta

Iäkkäiden itsemurhariski on tärkeää tunnistaa. Riskiä lisäävät muun muassa leskeksi jääminen, eläkkeelle siirtyminen, muut elämänkriisit sekä fyysiset ja psyykkiset sairaudet, päihdeongelmat ja syrjäytyminen. 

Itsemurhavaaran hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi  

• ääneen lausutut kuolemantoiveet 
• toivoton ja merkityksetön olo sekä kokemus umpikujassa olemisesta 
• itsemurhakeinojen etsiminen 
• kokemus siitä, että on muille taakkana  
• sietämättömät kivut  
• ahdistuneisuus, kiihtyneisyys ja levottomuus  
• alkoholinkäytön lisääminen  
• unettomuus tai liiallinen nukkuminen  
• omiin oloihin vetäytyminen  
• tunnetilojen vaihtuminen ääripäästä toiseen 
• raivon tai kostonhalun osoittaminen  

Mitä useampia hälytysmerkkejä ilmenee, sitä nopeammin on syytä hakea apua.  

• Lue lisää itsetuhoisuudesta

Ahdistuneisuus on yleinen ikääntyneiden mielenterveysongelma. Iäkkäiden ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein fyysisiä vaivoja sekä huolestuneisuutta ja pelkoja. Nämä voivat ilmetä esimerkiksi huolina sairauksista tai kaatumisesta.  

Pelot ja huolet saattavat johtaa välttämiskäyttäytymiseen. Se voi ilmetä esimerkiksi siten, että ei uskalla lähteä ulos. Elämänpiiri voi supistua ja yksinäisyydentunne lisääntyä.  

• Lue lisää ahdistuksesta

Nuoremmalla iällä alkanut kaksisuuntainen mielialahäiriö jatkuu yleensä vanhuudessa. Taudinkuva saattaa kuitenkin muuttua.  

Masennusjaksojen osuus yleensä kasvaa ja maanisten jaksojen osuus vähenee. Maniassa mieliala voi olla euforisen sijaan ärtynyt.  

Kognitiiviset ongelmat ovat tyypillisiä. Niitä voi ilmetä oireettominakin aikoina.  

Erilaiset harhaluulot voivat liittyä harhaluuloisuushäiriöön, muistisairauteen tai aivovammojen jälkitiloihin.  

Harhaluuloisuushäiriötä sairastava voi epäillä muiden rehellisyyttä tai uskoa toisten haluavan hänelle pahaa. Harhaluulot tuntuvat ihmiselle itselleen todellisilta.  

Harhaluulojen synnylle altistavat

• aiempi epäluuloisuus sekä
• heikkonäköisyys ja huonokuuloisuus,
• maahanmuuttotausta ja
• vähäiset sosiaaliset suhteet.  

Harhaluuloisuushäiriöön voi liittyä keskittymisvaikeuksia ja muita lieviä tiedonkäsittelyn ongelmia.  

Muisti ei heikkene samalla tavalla kuin muistisairauksissa, mutta muistin heikkeneminen voi aiheuttaa harhaluuloja. Jos ei muista tehneensä jotakin, saattaa mieli keksiä harhaluuloisiakin selityksiä tapahtuneelle.  

• Lue lisää psykoosi teemasta

Noin joka sadas yli 65-vuotias sairastaa skitsofreniaa. Heistä muutama prosentti on sairastunut vanhuusiällä.  

Harhaluulot ja harha-aistimukset 

Monilla skitsofreniaa sairastavilla on harhaluuloja. Tyypillisimpiä vanhuusiässä esiintyviä harhaluuloja ovat erilaiset pelkotilat, kuten tunne vainotuksi tulemisesta.  

Niin sanotut läpäisyharhat ovat myöhäisellä iällä alkavalle skitsofrenialle tyypillisiä. Läpäisyharha tarkoittaa sitä, että ihminen kokee ihmisen, eläimen, esineen tai aineen tulevan esteen, esimerkiksi seinän, läpi. 

Aistiharhoista tavallisimpia ovat kuuloharhat. Aistiharhat voivat ilmetä myös poikkeavina tunto-, haju-, maku- ja näköaistimuksina.  

Muut oireet 

Puhe voi olla epäloogista ja jäsentymätöntä. Ihminen saattaa käyttää itse keksimiään sanoja. 

Oireita ovat myös tunteiden ilmaisun latistuminen, mielihyvän kokemisen puute, puheilmaisun ja puheen sisällön köyhtyminen sekä tahdottomuus.  

Skitsofreniaan liittyy myös kognitiivisia oireita. Vanhuusiässä erityisesti ajattelun joustavuus ja monipuolisuus, puheen sujuvuus sekä tilasuhteiden avaruudellinen hahmottaminen heikkenevät.  

Oman toiminnan sujuvuus vähenee, ja ihminen saattaa havaita olevansa hitaampi kuin ennen. Myöhäisellä iällä sairastuneilla kognitiiviset oireet ovat usein lievempiä.  

Skitsofreniaan ei liity merkittävää muistin heikkenemistä.  

• Lue lisää psykoosi teemasta