Ahdistuneisuuskysely (GAD-7)

Arvioi jokaisen väittämän kohdalla, kuinka usein seuraavat ongelmat ovat vaivanneet sinua kyselyn täyttöä edeltäneen kahden viikon aikana.

Vastausvaihtoehdot pisteineen: 0 = ei lainkaan, 1 = useana päivänä, 2 = suurimpana osana päivistä ja 3 = lähes joka päivä

• Kysely laskee pisteet automaattisesti, mutta vastauskohtaiset pistemäärät ovat nähtävissä myös vastausvaihtoehtojen yhteydessä.
• Loppupistemäärä on vastauksistasi saatujen pisteiden summa.
• Kysymykset (7 kpl) pisteytetään arvoilla 0–3, ja kokonaispisteiden vaihteluväli on 0–21.

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa ahdistuneisuus on vähäistä.

Ajoittainen ahdistuksentunne on luonnollinen ja normaali osa elämää. Se on elimistön tapa varoittaa epämiellyttävistä ja mahdollisesti vaarallisistakin tilanteista. Tällöin ahdistus liittyy tiettyihin epämiellyttäviin tilanteisiin tai elämäntapahtumiin.

Jos ahdistuneisuus kuitenkin tuntuu häiritsevältä, voi ahdistuksen tai nuorten ahdistuksen omahoito-ohjelman kautta saada tietoa ahdistuksesta ja oppia keinoja sen hallintaan. Hoitoon hakeutumisesta voi lukea lisää mielenterveyspalvelut-osiosta.

Joskus huono vointi johtuu muusta syystä kuin ahdistuksesta. Taustalla voi olla esimerkiksi masennusta tai uupumusta. Voinnin kartoittamista voi halutessaan jatkaa muiden Mielenterveystalon oirekyselyiden avulla.

• Ahdistuksen omahoito-ohjelma
• Nuorten ahdistuksen omahoito-ohjelma

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on lieviä ahdistuneisuusoireita.

Ahdistuneisuusoireita ovat esimerkiksi korostunut huoli ja pelko tulevaisuudesta sekä juuttuminen murehtimiseen. Myös levottomuus, hermostuneisuus ja keholliset oireet, kuten sydämentykytys ja vapina, ovat tyypillisiä ahdistuneisuuden oireita.

Oireiden ollessa lieviä löytyy arjesta yleensä myös hetkiä, jolloin ahdistusta ei ilmene. Ajoittainen ahdistuksentunne on luonnollinen ja normaali osa elämää. Se on elimistön tapa varoittaa epämiellyttävistä ja mahdollisesti vaarallisistakin tilanteista. Tällöin ahdistus liittyy tiettyihin epämiellyttäviin tilanteisiin tai elämäntapahtumiin.

Jos ahdistuneisuus kuitenkin tuntuu häiritsevältä, voi ahdistuksen tai nuorten ahdistuksen omahoito-ohjelman kautta saada tietoa ahdistuksesta ja oppia keinoja sen hallintaan. Hoitoon hakeutumisesta voi lukea lisää mielenterveyspalvelut-osiosta.

Joskus huono vointi johtuu muusta syystä kuin ahdistuksesta. Taustalla voi olla esimerkiksi masennusta tai uupumusta. Voinnin kartoittamista voi halutessaan jatkaa muiden Mielenterveystalon oirekyselyiden avulla.

• Ahdistuksen omahoito-ohjelma
• Nuorten ahdistuksen omahoito-ohjelma

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on kohtalaisia ahdistuneisuusoireita.

Ahdistuneisuusoireita ovat esimerkiksi korostunut huoli ja pelko tulevaisuudesta sekä juuttuminen murehtimiseen. Myös levottomuus, hermostuneisuus ja keholliset oireet, kuten sydämentykytys ja vapina, ovat tyypillisiä ahdistuneisuuden oireita. Oireiden ollessa kohtalaisia on ahdistus usein itsepintaista ja jatkuvaa. Arjesta löytyy kuitenkin vielä hetkiä, jolloin ahdistus ei hallitse elämää.

Tässä tilanteessa voi olla hyötyä ahdistuksen hallintakeinojen opettelusta. Ahdistuksen tai nuorten ahdistuksen omahoito-ohjelman kautta voi saada lisää tietoa ahdistuksesta ja oppia keinoja sen hallintaan.

Jos oireet ovat pistemäärän kuvaamalla tasolla eikä hoitokontaktia vielä ole, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen. Hoitoon hakeutumisesta voi lukea lisää mielenterveyspalvelut-osiosta.

Yhtenä hoitovaihtoehtona on nettiterapia. Nettiterapiassa ahdistuneisuutta käsitellään erilaisten harjoitusten avulla yhteistyössä nettiterapeutin kanssa. Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä.

• Ahdistuksen omahoito-ohjelma
• Nuorten ahdistuksen omahoito-ohjelma
• Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön nettiterapia

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on vaikeita ahdistuneisuusoireita.

Ahdistuneisuusoireita ovat esimerkiksi korostunut huoli ja pelko tulevaisuudesta sekä juuttuminen murehtimiseen. Myös levottomuus, hermostuneisuus ja keholliset oireet, kuten sydämentykytys ja vapina, ovat tyypillisiä ahdistuneisuuden oireita.

Oireiden ollessa vaikeita ahdistus on usein itsepintaista ja jatkuvaa. Ahdistus saattaa olla epämääräistä, eikä sen taustalla olevia huolia pysty välttämättä tarkasti nimeämään. Joskus voi tuntua siltä, että olisi helpompi nimetä ne asiat, joista ei huolehdi.

Jos oireet ovat pistemäärän kuvaamalla tasolla eikä hoitokontaktia vielä ole, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen. Hoitoon hakeutumisesta voi lukea lisää mielenterveyspalvelut-osiosta.