Yksinäisyys ja ikääntyminen

Yksinäisyydentunne kuitenkin rasittaa mielenterveyttä. Pahimmillaan se voi olla syvä ahdistuneisuuden tila, jossa ei pysty kokemaan yhteyttä toisiin ihmisiin. Epätoivottu yksinolo ja yksinäisyys vaikuttavat kielteisesti fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä arjessa pärjäämiseen.  

Yksinäisyys vanhuusiässä 

Vanhuusiässä koettu yksinäisyys voidaan jakaa emotionaaliseen, fyysiseen ja sosiaaliseen yksinäisyyteen.  

• Emotionaalinen eli tunnepuoleen liittyvä yksinäisyys voi johtua esimerkiksi leskeksi jäämisestä, yksin asumisesta, huonoksi koetusta terveydestä tai alentuneesta toimintakyvystä.  
• Fyysinen yksinäisyys liittyy kokemukseen kosketuksen, seksuaalisuuden tai läheisyyden puutteesta.  
• Sosiaalinen yksinäisyys ilmenee puuttuvina vuorovaikutussuhteina ja vähäisinä ystävyyssuhteina.  

Mistä yksinäisyys johtuu?  

Vanhuusiän yksinäisyys voi johtua monista syistä. On hyvä pohtia ja jäsentää yksinäisyyden taustatekijöitä. Niiden avulla yksinäisyydentunteen käsittelyyn ja lieventämiseen voi löytyä keinoja ja tukea. 

Elämäntilanteen muutos  

Yksinäisyyttä aiheuttava elämäntilanteen muutos voi olla esimerkiksi eläkkeelle jääminen, sairastuminen, asuinpaikan vaihtaminen tai elämänkumppanin menettäminen.  

Yleensä elämäntilanteen aiheuttama yksinäisyys lievittyy ajan kanssa, kun ihminen sopeutuu muutokseen ja löytää tapoja sosiaaliseen kanssakäymiseen uudessa ja muuttuneessa tilanteessa.  

Suru  

Elämänkulkuun liittyvät menetykset aiheuttavat suurta surua. Esimerkiksi leskeksi jääminen voi vaikuttaa mielialaan pitkäkestoisesti. Suru voi hellittää, mutta nostaa ajoittain uudelleen päätään.  

Suru on luonnollista. Vasta surun kasaantuessa tai pitkittyessä siitä muodostuu mielenterveyden riskitekijä.  

Yksin asuminen  

Vaikka yksin asuminen ei sinällään aiheuttaisi yksinäisyydentunnetta, voi se aiheuttaa monia muita haasteita elämässä.  

On kalliimpaa asua yksin kuin useamman henkilön taloudessa. Heikko toimeentulo ja köyhyys saattavat rajoittaa elämää.  

Liikuntarajoitteisuus  

Liikuntakyvyn menetys tai muu fyysisen kunnon heikentyminen voi johtaa siihen, että harrastuksista tai liikkumisesta täytyy luopua tai niitä täytyy vähentää.  

Myös heikentynyt kuulo tai näkö voi vähentää kodin ulkopuolella liikkumista ja siten johtaa eristäytymiseen.  

Merkityksettömät ihmissuhteet tai luotettavan verkoston puute  

Yksinäisyyttä voi kokea myös ihmisten keskellä, jos ihmissuhteet eivät tunnu merkityksellisiltä. Esimerkiksi palvelutalossa asuminen ei sinällään suojaa yksinäisyydeltä.  

Kaikilla eläkeikäisillä ei ole lähi- tai turvaverkostoa. Monet tavallisilta ja arkipäiväisiltä tuntuvat asiat voivat jäädä yksinäiseltä ikäihmiseltä tekemättä, jos niihin ei saa apua.  

Toisilla yksinäisyys juontaa vaikeudesta luoda toimivia ihmissuhteita. Riidat ja välirikot voivat olla vaikeimpia yksinäisyyden ja hylätyksi tulemisen kokemuksia. Joskus sosiaaliset suhteet voivat olla raskaita tai jopa vahingollisia.  

Moni myös kokee, että yhteydenpidossa pitää vuorotella. Muiden yhteydenottoja ei kuitenkaan tarvitse odottaa. Yhteyttä kannattaa ottaa itse, vaikka olisi tehnyt sen viimeksikin.

Yhteiskunnan muuttuminen  

Yhteiskunnan vaihtuvat asenteet ja yhteiskunnan muuttuminen voivat ahdistaa. Tilanteiden ja käytäntöjen muuttuminen voidaan kokea liian nopeana, jolloin yksinäisyyden- ja erillisyydentunteita nousee esiin.