Jiõččhåidd-programm
6. Tunteiden tunnistaminen
Alakuloinen lapsi hyötyy tunnetaitojen vahvistamisesta.
Lapsen on hyvä oppia, että kaikki tunteet ovat arvokkaita ja niillä on jokin tehtävä. Myös alakulo ja suru ovat tärkeitä tunteita. Ne auttavat hyväksymään pettymyksiä ja sopeutumaan uuteen tilanteeseen.
Tunnetaitoja voi vahvistaa esimerkiksi opettelemalla tunteiden
- huomaamista
- nimeämistä
- voimakkuuden vaihtelun arvioimista
- kertomista
- hyväksymistä
- säätelemistä
Muista
Kun mieliala on matala, kaikki näyttäytyy harmaana. Kuten toiminnan aktivoinnin työkalussa opittiin, tunteiden ei tarvitse ohjata toimintaa. Tätä taitoa voi vahvistaa myös tunteita havainnoimalla.
Tunteet tulevat ja menevät. Kun lapsi saa kokemuksia siitä, että tunteet vaihtelevat, alakuloisuus ei välttämättä tunnu yhtä raskaalta.
Tunnemittari avuksi
Lapselle on tärkeää huomata, että
- olo ei tunnu koko ajan samalta
- tunteen voimakkuus voi vaihdella
- kaikista voimakkainkin tunne laimenee
Tunnemittari voi auttaa lasta havainnoimaan tunnetilaansa ja sen vaihtelua.
Videolla (2:16) näet, miten tunnemittaria voi käyttää apuna tunteen voimakkuuden arvioinnissa.
Harjoitus: Tunnemittari
Miksi?
- Opetat lasta tunnistamaan tunteitaan
- Autat lastasi kertomaan tunteistaan
- Autat lastasi huomaamaan, että tunteiden voimakkuus voi vaihdella
Miten?
Tunnemittarin teko
Askarrelkaa yhdessä tunnemittari tai tulostakaa harjoituksen lopusta löytyvä tunnemittari.
Tunnemittarin asteikko voi olla esimerkiksi 0–10, jossa
0 = ei ollenkaan
10 = todella voimakas
Keskustelkaa yhdessä siitä, mitä matala, keskitasoinen tai voimakas tunne voisi tarkoittaa eri tunteiden osalta. Pohtikaa, missä kohtaa kehoa tunne tuntuu sinulla ja lapsellasi ja miten se näkyy. Miettikää yhdessä, millaisissa tilanteissa voisi tuntua miltäkin.
Tunnemittarin käyttö
Kun lapsi on ymmärtänyt tunnemittarin idean, voitte alkaa harjoitella sen käyttöä arjessa. Kysy lapseltasi säännöllisesti, miltä hänestä tuntuu ja kuinka voimakas tunne tilanteessa on tai oli. Tätä kannattaa tehdä päivittäin.
Apuna tunnistamisessa ja hyväksymisessä
Arvioikaa mittarilla erilaisia tunteita, kuten iloa, mielihyvää, vihaa, pelkoa, ahdistusta ja tyytyväisyyttä alakuloisuuden lisäksi. Näin lapsi saa kokemuksia siitä, että päivän aikana voi esiintyä myös muita tunteita kuin alakuloa.
Pyri osoittamaan lapselle, että kaikkia tunteita voi kokea ja tutkia, eikä niistä tarvitse päästä eroon.
Apuna voimakkuuden vaihtelun huomaamisessa
Arvioikaa tunnistamianne tunteita sopivan ajan päästä uudestaan ja pankaa merkille, muuttuiko tunteen voimakkuus. Tämä voi olla hyödyllistä erityisesti ennen ja jälkeen jonkin toiminnan.
Näin opetat lapselle, että tunteiden voimakkuus vaihtelee, tunteet tulevat ja menevät ja kaikkien tunteiden kanssa voi pärjätä.
Mallinna itse mittarin käyttöä kuvaamalla myös omia tunteitasi mittarin avulla.
Huomaa
Toisinaan lapsen voi olla vaikeaa tunnistaa erilaisia tunteita. Hänen voi olla vaikeaa kuvata tunteitaan muuten kuin pahana olona. Vaihtoehtoisesti lapsi voi kokea, että tunnetta joko on tai ei ole. Tunteet voivat tuntua lapsella vain hankalana olona kehossa.
Jos lapsen on vaikeaa nimetä ja erotella tunteitaan, pyrkikää tutustumaan tunteisiin monipuolisesti. Esimerkiksi satujen ja tarinoiden kautta voi tutustua erilaisiin tunteisiin. Myös lapsille suunnattuja tunteita käsitteleviä kirjoja on olemassa. Pohtikaa yhdessä, miltä tarinan tai leikin hahmoista tuntui.
Sanoita arjessa aktiivisesti omia tunteitasi ja näytä esimerkkiä mittarin käytöstä.