Skip to main content

Jiõččhåidd-programm

Masentuneisuuden noidankehä

Masentuneisuus muodostaa noidankehän. Siinä negatiiviset ajatukset, alakulon tunteet, keholliset oireet ja toiminnasta vetäytyminen vaikuttavat toinen toisiinsa.

Masentuneisuuden kielteinen kehä

Masennusoireinen lapsi havainnoi itseään ja ympäristöään ikään kuin tummien silmälasien läpi. Huomio keskittyy kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet jäävät huomiotta.

Ajatukset ”olen huono” ja ”mikään ei onnistu” saavat tuntemaan alakuloa. Alakulon tunne aiheuttaa fyysisiä tuntemuksia, kuten painon tunnetta rinnalla tai itkuisuutta.

Nämä ikävät tunteet ja tuntemukset saavat välttelemään tilanteita ja jättäytymään pois tekemisistä. Pois jääminen vahvistaa huonommuuden kokemuksia, vetäytymistä ja välttelyä, ja estää muunlaisten kokemusten syntymisen.

Ajatus: en saa mitään tehtyä, olen huono

Tunne: alakulo, masentuneisuus

Keho: tuntuu väsyneeltä, itkettää

Toiminta: makaan sängyssä, jään kotiin

Muista

On tärkeää, että vanhempi pyrkii tunnistamaan tilanteita, joita lapsi katsoo tummien lasien läpi. Näin hän voi auttaa lasta masentuneisuuden noidankehän katkaisussa.

Toiminta

Lapsen masentuneisuus näkyy toiminnassa esimerkiksi

  • jaksamattomuutena
  • kiinnostumattomuutena
  • kieltäytymisenä
  • välttelynä
  • toimintana vain, jos on pakko
  • vastusteluna ja huutamisena

Lapsen elämänpiiri kapeutuu, koska lapsen arjesta karsiutuu pois mukaviakin tekemisiä ja kohtaamisia. Kaverisuhteissa voi olla vaikeaa tehdä aloitteita tai liittyä mukaan toimintaan. Vetäytyminen johtaa paheneviin yksinäisyyden ja kelpaamattomuuden tunteisiin.

Masennusoireiden voittamisessa yksi keskeisimmistä keinoista on toiminnallisuuden lisääminen. Tähän lapsi tarvitsee vanhempaa avukseen. Lapsen kanssa on tärkeää etsiä yhdessä asioita, joiden tekemisestä lapsi on ennen saanut mielihyvää ja iloa. Näitä asioita voi lähteä yhdessä lisäämään arkeen.

Jo pienikin muutos voi olla merkityksellinen. Tekemisen kautta lapsi saa kokemuksia pystyvyydestä. Lasta voi myös auttaa huomaamaan, miten omalla toiminnalla pystyy vaikuttamaan mielialaan.

Ajatukset

Masennusoireisen ajatukset ovat kielteisesti värittyneitä. Huomio suuntautuu kielteisiin havaintoihin itsestä ja ympäristöstä. Ajatukset jäävät herkästi kiertämään niiden ympärille.

Onnistumiset ja hyvät asiat jäävät herkästi huomaamatta.

Masentuneisuudessa tyypillisiä ajatuksia ovat esimerkiksi

  • olen huono
  • en pysty
  • aina minä mokaan
  • kaikki vihaavat minua
  • millään ei ole mitään väliä
  • mistään ei kuitenkaan tule mitään

Ajatuksien voimaan voi vaikuttaa harjoittelemalla joustavuutta niihin liittyen. Ajatuksia voi harjoitella tunnistamaan ja havainnoimaan ikään kuin etäämmältä.

Myös ajatusten vaikutusta omaan toimintaan ja mielialaan voi oppia tutkimaan.

Tunteet

Kun mieliala on matala, kielteiset tunnekokemukset lisääntyvät. Tunnekokemukset voivat tuntua myös latteilta. Masentuneisuudessa korostuvia tunteita ovat

  • syyllisyys
  • yksinäisyys
  • toivottomuus
  • suru
  • viha
  • häpeä

Lapsi ei välttämättä osaa ilmaista tunteitaan muutoin kuin yleisenä pahana ja hankalana olona. Toisaalta lapsella voi olla vaikeuksia säädellä tunteitaan. Tällöin ne voivat purkautua esimerkiksi yllättävinä reaktioina tai raivokohtauksina. 

Masennusoireisen lapsen kanssa on tärkeää harjoitella tunnetaitoja. Lapsi hyötyy tunteiden tunnistamisen ja havainnoimisen taidoista. 

Sekä sinun että lapsen on hyvä ymmärtää, että tavoitteena ei ole häivyttää negatiivisia tunteita pois. On tärkeää harjoitella pärjäämään kaikenlaisten tunteiden kanssa. Myös ilon ja mielihyvän tunteiden uudelleen etsiminen on tärkeää.

Keholliset oireet

Lapsen masentuneisuus voi näyttäytyä kehollisena väsymyksenä sekä erilaisina kipuina tai huonovointisuutena. Lapsen mielialan lasku saattaa näyttäytyä kehollisesti esimerkiksi siten, että

  • kehossa tuntuu hankalalta
  • sattuu vatsaan
  • päätä särkee
  • väsyttää: haukotuttaa tai lihakset tuntuvat veltoilta
  • itkettää
  • ei ole ruokahalua

Kehon viestien tarkastelu voi auttaa lasta tarkastelemaan masentuneisuuden kielteistä kehää ja tunnistamaan taustalla vaikuttavia tunteita ja ajatuksia. Kun oppii tunnistamaan paremmin kehon viestejä, voi oppia ymmärtämään, millaisia tunteita tai ajatuksia kehollisiin oireisiin voi liittyä.

Myös kehollisilla keinoilla voi vaikuttaa mielialaan. Esimerkiksi rentoutusharjoituksen avulla keho voi rentoutua ja mielen kuormitus helpottua.