Jiõččhåidd-programm
4. Mukavan tekemisen lisääminen
Mielialan laskuun liittyy mielenkiinnon väheneminen ja toiminnasta vetäytyminen. Aiemmin mukavalta tuntuneet arjen asiat eivät tunnu yhtä palkitsevilta.
Lapsi voi kokea olevansa liian väsynyt tai jaksamaton tai ettei hän ole hyvää seuraa. Tällöin mukavatkin asiat alkavat karsiutua pois.
Vetäytyminen vähentää mahdollisuuksia saada myönteisiä kokemuksia, jotka voisivat nostaa mielialaa. Näin syntyy masentuneisuutta ylläpitävä kehä.
Mieliala laskee
Vetäytyminen
Myönteiset kokemukset vähenevät
Mielekästä tekemistä lisäämällä kehän kulku voidaan kääntää mielialaa tukevaksi.
Mielekäs tekeminen lisääntyy
Myönteiset kokemukset lisääntyvät
Mieliala kohoaa
Harjoitus: Lisätään mielekästä tekemistä
Miksi?
Kun lisäätte tietoisesti mukavia ja mielihyvää tuovia asioita arkeen, lapsi saa mahdollisuuksia myönteisten kokemusten syntymiseen. Myönteiset kokemukset tukevat mielialaa.
Miten?
Kartoittakaa mukavia tekemisiä
Kerätkää lapsen kanssa asioita, jotka tuntuivat aiemmin kivoilta tai jotka ovat tuoneet hänelle iloa. Listatkaa asioita ylös. Voitte käyttää tähän harjoituksen lopusta löytyvää Minun mukavat tekemiseni -lomaketta. Asiat voivat olla pieniä ja arkisia. Listaan voi kirjoittaa myös uusia asioita, joita voisitte kokeilla tehdä.
Sopikaa toteutuksesta
Tehkää konkreettinen suunnitelma, miten lisäätte tekemisiä arkeen. Valitkaa listasta vähintään kaksi asiaa, jotka voitte toteuttaa seuraavan viikon aikana. Suunnitelkaa, milloin ja miten toteutatte ne.
Kirjoittakaa suunnitelmanne ylös esimerkiksi perheen viikkokalenteriin. Voit myös käyttää harjoituksesta löytyvää viikkopohjaa suunnitelman kirjaamiseen.
Luokaa rutiini
Pyrkikää tekemään mielekkäiden tekemisten toteuttamisesta säännöllistä. Tässä voi auttaa esimerkiksi se, että suunnittelette viikon aktiviteetteja aina tiettynä viikonpäivänä.
Voit kannustaa lasta valitsemaan kullekin viikolle sopivia toimia listasta. Listaan voi myös lisätä uusia asioita, aina kun jotakin tulee mieleen.
Huomaa
Voiko pelaamisen laittaa listalle?
Jos lapsi viettää jo kohtuuttoman paljon aikaa ruudun äärellä ja laitteiden käytön haitat ylittävät hyödyt, älä kannusta pelaamisen lisäämiseen. Jos lapsi ehdottaa pelaamista listalle, miettikää yhdessä, miten pelaaminen tukisi lapsen mielialaa. Sopikaa sille sopivat raamit.
Entä jos ei huvitakaan?
Joskus hyvästä suunnittelusta huolimatta tekemisen toteuttaminen tuntuu vaikealta. Sovittuna aikana lapsi voi kokea jaksamattomuutta ja motivaation puutetta.
Pyri ymmärtämään lapsen kokemus, mutta kannusta lasta toiminnan alkuun. Ei haittaa, vaikka tekeminen ei heti tuntuisikaan mielekkäältä.
Voitte sopia myös pienemmän tavoitteen tai lyhyemmän ajan, jos se helpottaa aloittamista. Auta lasta huomaamaan, miten pienetkin asiat voivat parantaa oloa.
Joskus tekeminen on järkevää siirtää seuraavaan ajankohtaan. Älä syyllistä lasta epäonnistumisesta, vaan luo toivoa siihen, että te tulette onnistumaan.