Jiõččhåidd-programm

Tämä onnistuu muokkaamalla ympäristöä ja opettamalla lapselle uusia tapoja toimia. Lapsen oloa voi auttaa jo se, että keskustellaan yhdessä apu- ja tukikeinoista sekä kouluakäymättömyyden syistä.

Lapsen näkemyksen huomioiminen

Lapsen ajatusten ja toiveiden kuunteleminen on tärkeää. Koulussa käytettävistä apuvälineistä on tärkeää sopia yhdessä.

Usein auttaa jo se, että koulun aikuiset tietävät, miten he voivat helpottaa oppilaan vaikeaksi kokemaa tilannetta.

Kuormitukseen vaikuttaminen

Kaikkeen kuormitusta, ahdistusta tai pelkoa aiheuttavaan ei voi vaikuttaa. Siitäkin on hyvä keskustella lapsen ja koulun aikuisten kanssa. On tärkeää kuitenkin miettiä, voisiko jotain tehdä toisin ja mitä tukikeinoja tarvitaan kouluun, vapaa-ajalle ja kotiin.

• Ennakoiva ja ennakoitava ympäristö lisää lapsen turvallisuudentunnetta ja vähentää ahdistuneisuutta ja pelkoa. Koulupäivän suunnitelmat, siirtymät ja muutokset ennakoidaan mahdollisuuksien mukaan.
• Koulun kanssa voi sopia kevennetystä lukujärjestyksestä tai mahdollisuudesta päästä rauhalliseen opiskelutilaan koulupäivän aikana. Viikkotuntimäärästä voidaan poiketa määräaikaisesti tekemällä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä. Kouluun meneminen voi tuntua helpommalta, jos ei edes tarvitse yrittää mahdottomalta tuntuvia koulupäiviä.
• Vanhemman ja opettajan on hyvä tunnistaa, minkälaisia odotuksia heillä on. Liialliset vaatimukset tai odotukset lisäävät lapsen kuormitusta tai ahdistusta. Opetussuunnitelman toteutumiseksi kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkia tehtäviä tai yhtä paljon niitä. Keinoja voivat olla esimerkiksi sisältöalueista karsiminen sekä erilaiset tavat tehdä suorituksia.
• Myötätuntoinen ja kannustava kohtaaminen auttaa lasta jaksamaan, luottamaan omiin kykyihinsä ja yrittämään uudelleen. Syyllistäminen ei missään tilanteessa johda kouluakäymättömyyden vähenemiseen.
• On tärkeää hyödyntää lapsen vahvuuksia. Mielekkäiden asioiden tekeminen koulupäivän aikana voi helpottaa lapsen oloa.

Miten ottaa yhteyttä kouluun?

Voit olla yhteydessä esimerkiksi silloin, kun

• lapsen käytös tai toiminta muuttuu
• sinulla on huoli lapsesta tai lapsen kehityksestä

Voit ottaa yhteyttä kuraattoriin, terveydenhoitajaan, psykologiin tai lääkäriin. On tärkeää, että kuvaat omin sanoin, mistä olet huolissasi. Voi olla, että lapsi ei itse tiedä tai ymmärrä, miksi apua haetaan.

Kouluakäymättömyyttä on voinut jatkua tavalla tai toisella niin kauan, ettei lapsi osaa ajatella siinä olevan mitään poikkeavaa.

Oppilaan itsemääräämisoikeus

Hyvään oppilashuoltokulttuuriin kuuluu, että oppilaan kanssa sovitaan asioista etukäteen. Tähän kuuluu myös mahdollisesta huoltajien mukaan ottamisesta sopiminen.

Oppilaan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Tässä huomioidaan oppilaan ikä, kehitystaso ja muut henkilökohtaiset edellytykset.

Tietyissä tilanteissa oppilas voi valita, millä tavoin vanhempi on mukana hänen asiansa hoitamisessa. Oppilashuollossa arvioidaan oppilaan kykyä tehdä tämä valinta.