Skip to main content

Jiõččhåidd-programm

Mistä synnytyspelko johtuu? 

On täysin luonnollista pelätä asiaa, jonka kulkuun ei voi itse paljoa vaikuttaa ja jossa on turvauduttava muiden tukeen.

Synnytyspelko on usein pelkoa oman ja syntyvän lapsen terveyden puolesta. On luonnollista kantaa näistä asioista huolta. 

Synnytys vähintään mietityttää jokaista raskaana olevaa. Toiset kokevat hetkittäistä hermoilua, osa lievää pelkoa ja joillakin pelon kokemus voi olla jopa lamauttava. 

Voimakkaaseen synnytyspelkoon vaikuttavat tekijät 

Taustatekijät

Synnytyspelon taustalla voi olla hyvin erilaisia asioita. Näitä voivat olla esimerkiksi

  • omat aiemmat synnytyskokemukset
  • keskeytyneet raskaudet
  • raskaaksi tulemiseen liittyneet haasteet
  • omaan kehoon kohdistuva kielteinen suhtautuminen tai vaikeus luottaa siihen.

Sosiaaliset tekijät

Sosiaaliset tekijät voivat vaikuttaa pelon voimakkuuteen. Tällaisia ovat esimerkiksi

  • omaan elämäntilanteeseen ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat
  • muilta kuullut tarinat. 

Omat ominaisuudet

Tietyt ominaisuudet saattavat myös lisätä pelon kokemusta. Tällaisia ovat esimerkiksi

  • ahdistuneisuustaipumus
  • korostunut hallinnantarve
  • vaikeus sietää epävarmuutta.

Kokemukset ja tunteet

Voimakkaan synnytyspelon kokemisen todennäköisyyttä lisäävät myös 

  • aiempi masentuneisuus ja ahdistuneisuus 
  • seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuminen
  • turvattomuuden kokemukset 
  • sairaalapelko tai sairaaloihin liittyvät negatiiviset tunteet. 

Traumaattiset kokemukset 

Vauvatoive, raskaus ja synnytys muistuttavat aiempiin raskauksiin ja synnytyksiin liittyvistä traumaattisista tapahtumista. Ne voivat palauttaa mieleen myös aikaisemmin elämässä tapahtuneita traumakokemuksia.  

Jotkut traumakokemukset ovat helppoja tunnistaa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi oma, vauvan tai kumppanin hengenvaara synnytyksessä. 

Toiset traumakokemukset ovat epämääräisempiä. Sellaisia voivat olla esimerkiksi varhaislapsuuden vaille jääminen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu.  

Mikä laukaisee vaikean olon? 

On hyvä tutkia, mitkä asiat toimivat laukaisijoina. Mistä raskauteen, synnytykseen tai vauvan kanssa olemiseen liittyvästä tulee tukala, pelokas, ahdistunut tai huono olo? 

Kiinnitä huomiota siihen, vältteletkö joitain asioita, kuten synnytykseen valmistautumista.  

Tieto traumoista auttaa 

Tieto traumatisoitumisen vaikutuksista voi auttaa ymmärtämään itseään paremmin. 

Ehkä voi pikkuhiljaa alkaa ajatella: ”En ole huono, vaan minulle on tapahtunut vaikeita asioita. Teen hyvin, kun haen apua. Muutkin kamppailevat samanlaisten vaikeuksien kanssa.” 

Traumaperäiset oireet 

Traumaperäisiksi oireiksi kutsutaan kokemuksia, joissa eletään uudelleen traumaattisia kokemuksia tai pyritään pitämään niihin liittyviä tunteita poissa.  

Traumaoireinen tarvitsee apua 

Vanhemmaksi tullessa on erityisen tärkeää pitää itsestään huolta, jotta jaksaa huolehtia vauvasta. 

Jos ei ole itse saanut lapsuudessaan riittävän hyvää hoivaa, on erityisen tärkeä huolehtia, että nyt on turvallisia ihmisiä auttamassa. Kyseessä voivat olla läheiset tai ammattilaiset. 

Kaikki vanhemmat tarvitsevat apua. Traumaoireiden kanssa auttaa turvallisuutta tuottava valmistautuminen jo raskausaikana. 

Valmistautuminen voi olla monenlaista:  

  • konkreettista turvasuunnitelman tekemistä synnytykseen ammattilaisten ja synnytystukihenkilön avulla  
  • omista peloista puhumista läheisille 
  • synnytyspelkopoliklinikan tai synnytyspelkoryhmän käyntejä 

Muista

Aina ei voi tietää, mistä pelot nousevat. Sekin on ihan normaalia. Yleensä jo oman pelontunteen havaitseminen auttaa sen käsittelyssä.