Jiõččhåidd-programm

Aiempi huono synnytyskokemus voi liittyä esimerkiksi koettuun hallitsemattomaan kipuun, synnytyksen aikaiseen komplikaatioon tai matkasynnytykseen 

Se voi liittyä myös sairaalan henkilökunnan kanssa käytyyn vuorovaikutukseen. Tällöin voi pelätä jäävänsä synnytyksessä ilman apua ja tukea.  

Aiempi traumaattinen synnytys 

Joskus synnytys on traumaattinen. Traumakokemuksessa tilanteen kuormittavuus ylittää synnyttäjän henkisen sietokyvyn. Kokemuksen käsittelyyn tarvitaan ammattilaisen tukea. 

Noin 1–3 %:lle kehittyy traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD synnytyksen jälkeen. 

Synnyttäneellä voi olla traumaoireita, vaikka traumaperäisen stressihäiriön kriteerit eivät täyttyisi.  

Haastava synnytys voi traumatisoida 

Synnytyksessä on voinut kokea hallitsematonta kipua pitkään. Verenvuoto on voinut olla runsasta. Vauvan syke on voinut laskea ja synnyttäjä tarvita kiireellisen sektion tai hätäsektion. Joskus vauvan voinnin vuoksi vauvasta joutuu olemaan erillään syntymän jälkeen.  

Synnytyksen aikana on saattanut kokea hetkiä, jolloin on tuntunut siltä, että henkilökunta ei huolehdi kunnolla tai kuuntele. Silloin on voinut kokea yksinäisyyttä ja pelkoa.  

Vaikka synnyttäjä ja lapsi voisivat nyt hyvin, eivät vaikeat tunteet aina katoa itsestään ajan kuluessa.  

Trauma voi syntyä myös ilman synnytyskomplikaatioita 

Myös fysiologisesti tavanomaisesti sujunut alatiesynnytys on voinut olla kokemuksena traumaattinen. Siihen on voinut liittyä esimerkiksi voimakasta pelkoa omasta tai lapsen kuolemasta.  

Elämäntilanne ja kokemukset 

Odottajan elämäntilanne ja elämänhistoria vaikuttavat siihen, minkälaisia tunteita tuleva synnytys herättää. Esimerkiksi tyytymättömyys parisuhteeseen, sosiaalisen tuen puute, työttömyys ja itsellinen vanhemmuus voivat vaikuttaa synnytyspelkoon.  

Pelkojen taustalla voi olla myös omat huonot kokemukset terveydenhuollossa. 

Myös polku vanhemmaksi voi olla mutkikas. Raskaus on voinut olla yllätys tai taustalla voi olla aiempia kokemuksia keskenmenoista tai menetyksistä.  

Vaikka ensisynnyttäjä olisi parisuhteessa, on kumppani usein yhtä ymmällään tulevan vanhemmuuden ja synnytyksen suhteen. Hän ei välttämättä pysty tarjoamaan riittävää tukea. 

Terve pelko voi muodostua haitaksi 

Kyky tuntea pelkoa ja ahdistuneisuutta on terve ominaisuus. Se varoittaa uhkaavista tilanteista. On ihmiselle tyypillistä varautua tulevaisuuteen ja miettiä erilaisia vaihtoehtoja.  

Joskus huolehtimisesta tulee kuitenkin eräänlainen selviytymisstrategia. Tähän selviytymisstrategiaan saatetaan turvautua myös synnytykseen varautumisessa. 

Silloin ajatellaan, että kaikki mahdolliset synnytykseen liittyvät uhat tulee käydä läpi. Tällä tavalla huolia vatvomalla yritetään hallita ahdistusta. 

Vatvomisesta ei kuitenkaan ole hyötyä. Se ei auta synnytykseen liittyvän ennakoimattomuuden hyväksymisessä. 

Liiallisesta huolehtimisesta voi kehittyä uusia huolia. Odottaja saattaa alkaa pelätä esimerkiksi sitä, miten huolehtiminen vaikuttaa omaan tai kohtuvauvan hyvinvointiin.  

Aiempi kokemus on hyvä käydä läpi 

Jos sinua pelottaa tuleva synnytys, voi olla hyödyllistä käydä läpi aiempaa synnytyskokemusta sekä siihen liittyneitä tilanteita ja tunteita. 

Havaitsematta jäänyt tai taka-alalle painettu pelko voi vaikuttaa kielteisesti uuteen synnytyskokemukseen. Se voi vaikuttaa myös vuorovaikutukseen kohtuvauvan kanssa.