Jiõččhåidd-programm
Miten tukea muistia?
Muistin ei kuulu toimia koneena, joka tallentaa kaiken täydellisesti. Vastoin yleisiä käsityksiä esimerkiksi nimet, päivämäärät ja puhelinnumerot jäävät harvoin heti mieleen.
Muistin toiminta on moniulotteista. Se ei lähes koskaan ole kaikilta osin heikko. Muisti myös toimii eri tavoin eri ikäkausina ja eri elämäntilanteissa. Myös psyykkinen ja fyysinen vointi vaikuttavat muistiin.
Keskittyminen, muisti ja oppiminen
Opittavaan asiaan paneutuminen tai oleellisen huomaaminen voi olla hankalaa. Vähemmän kiinnostaviin asioihin voi olla vaikea motivoitua.
Mieleen saattaa mahtua tavanomaista vähemmän asiaa kerrallaan, jolloin puhutaan työmuistin kapeudesta. Joillakin taas opittujen asioiden mieleen palauttaminen tai hyödyntäminen ei onnistu niin kuin toivoisi.
Muut muistin kuormittajat
Joskus keskittymisvaikeuksiin yhdistyy muita muistia kuormittavia asioita, kuten arjen kaoottisuutta tai malttamattomuutta ja turhautumisherkkyyttä.
Ennakoimattomassa ympäristössä on vaikea toimia johdonmukaisesti. Harkinnan puute ja voimakkaat tunteet vaikeuttavat oppimista ja muistamista.
Kukaan ei opi tai muista hyvin stressaantuneena, väsyneenä tai nälkäisenä.
Vinkkejä muistin tueksi
- Vältä kiirettä ja stressiä.
- Anna oppimiselle tilaa ja taukoja.
- Huolehdi levosta ja palautumisesta.
- Iso osa oppimisesta tapahtuu nukkuessa.
Apuvälineet ja toimintatavat
- Ulkoista muistamista kirjaamalla asioita ylös paperille ja apuvälineille. Hyödynnä muistilappuja ja -listoja, kalenteria, muistutuksia, sovelluksia ja ajastimia.
- Tärkeille tavaroille, kuten avaimille ja lompakolle, on hyvä olla vakiopaikka.
- Näkyvälle paikalle asetettu tavara muistuttaa hoidettavasta asiasta. Laita kirjastoon palautettavat kirjat eteiseen ja roskiin vietävä pussi ulko-ovelle. Jotta huomaat muistettavat asiat, tulee kodin olla riittävässä järjestyksessä.
Muistiinpanojen tekeminen
- Muistiinpanojen tekeminen tukee muistia ja oppimista. Kirjaa tärkeimpiä asioita ylös luennoilla, kokouksissa, lukiessa, ryhmätyöskentelyissä tai lapsen asioista keskusteltaessa. Jos samanaikainen kirjoittaminen ja kuunteleminen on hankalaa, kirjaa ylös tärkeimmät avainsanat ja täydennä myöhemmin. Kirjoitettuun sisältöön voi palata myöhemmin, eikä asioiden mielessä pysymistä tarvitse stressata.
- Ajatuskartat auttavat hallitsemaan laajempia kokonaisuuksia. Kun oppikirjan luvun tai työprojektin sisällön saa ilmaistua yhdessä kuvassa, on kokonaisuus helpompi oppia ja muistaa. Paperille työstäminen voi jäädä elävämmin mieleen. Sähköisissä ajatuskarttasovelluksissa voi ajatuskarttaan lisätä linkkejä, kuvia ja kommentteja. Värejä, kuvia ja korostuksia kannattaa hyödyntää.
Opiskelutekniikat
- Hyödynnä mielensisäisiä keinoja. Muokkaa opittavaa asiaa mielenkiintoisemmaksi, hauskemmaksi tai henkilökohtaisemmaksi. Yhdistele sanoja, kirjaimia tai numeroita aiempaan tietoon. Ryhmittele asiat mielessäsi tai muistiinpanoissasi uudella tavalla. Liitä niihin mielikuvia tai tuttuja paikkoja. Mielikuvitus ja huumori ovat tehokas apu.
- Muistamme itseemme liittyvät asiat parhaiten. Liitä opittava tieto oman elämäsi tapahtumiin tai ikävaiheisiin. Kuinka vanha olit kuin teoria x kehitettiin tai henkilö y syntyi? Hyödynnä syntymävuosia tai kengännumeroa numeroiden muistamisessa.
- Opiskelutekniikoista voi hakea tietoa internetistä ja oppilaitoksen tukipalveluista. Etsi itsellesi sopiva tekniikka.
Tauot ja oma suhtautuminen
- Suuria tavoitteita kannattaa jakaa pieniin osiin ja välttää pakonomaista puurtamista. Työskentelyn ja taukojen ajastaminen toimii monella. Kokeilemalla, mitä jo osaat, voit onnitella itseäsi edistymisestä. Samalla huomaat, mitä täytyy vielä opetella.
- Rentouta suhtautumistasi muistiin. Kukaan ei muista kaikkea, ja kaikilla on myös vahvempia muistin alueita.