Iešdikšunprográmma

Ärsykkeestä käytökseen

Ärsyke

Yleensä suuttumiseen on jokin syy. Yleensä suuttuminen alkaa siitä, että yksi tai useampi seikka ärsyttää. Näitä voivat olla vaikka raivostuttava melu, hyttysen ininä, muiden teot tai epämukavuus. Tällaisia itsen ulkopuolisia asioita ei voi kokonaan poistaa elämästä. Joskus taas mieleen nousee ärsyttäviä muistoja ikävistä tapahtumista.

Tällaisen ärsykkeen jälkeen kiukku alkaa nousta. Samalla voi viritä muitakin hankalia tunteita, kuten turhautumista, avuttomuutta, keinottomuutta, häpeää tai ahdistusta.

Reaktion suuruus ei riipu vain ärsykkeestä, vaan myös aiemmin koetuista asioista, mielentilasta ja päätöksestä.

Ihminen

Keskimmäisessä ruudussa kuvataan ärsykkeen sisäisiä vaikutuksia ihmisessä.

• Tunteet kuumenevat. Voi herätä esimerkiksi ärtymystä, vihaa, paniikkia, pelkoa, lamaantumista tai hätää.
• Aika voi tuntua pysähtyvän ja ajatukset pyöriä kiihkeästi ärsyttävän asian ympärillä.
• Keho reagoi suuttumukseen. Sydän hakkaa nopeammin, lihakset jännittyvät ja kädet ehkä puristuvat nyrkkiin. Aivot erittävät adrenaliinia, kortisolia ja muita hormoneja.
• Ongelmaa saattaa myös ajatuksissaan vähätellä. Voi tulla tarve sivuuttaa ärsyttävä asia tai ihminen vähin äänin.

Hormonien vuoksi voi tuntua hankalalta rauhoittua, mutta oireet lievenevät, jos tilannetta pystyy itse viemään rauhallisempaan suuntaan. Ajatuksia, tunteita ja kehon reaktioitakin voi oppia rauhoittamaan.

Käytös

Reaktiot johtavat käytökseen, mutta käytöksensä voi valita. Kukin ilmentää kiukkuaan omilla tavoillaan. Joku alkaa huutaa, paiskoa tavaroita tai käyttäytyä väkivaltaisesti. Toinen vetäytyy yksinoloon.

Jokainen voi myös pyrkiä itsehillintään. Voi muistella mukavaa asiaa, kuten lomapäivää tai mukavaa ihmistä. Voi laskea sataan, poistua paikalta, lähteä lenkille, punnertaa tai hakata nyrkkeilysäkkiä.