Iešdikšunprográmma

Aggressio on pelkästään tunne. Tunteen voimasta fyysiset reaktiot viriävät ja aivojen eri osat alkavat aktivoitua, mutta mitään väkivallaksi kutsuttavaa ei vielä tapahdu.

Väkivalta on teko, joka on päätetty tehdä. Pikaistuksissakin tehty väkivallanteko tapahtuu vasta päätöksen jälkeen.

Väkivallan määrittelyä

Väkivaltaa on kaikki se, mikä alistaa ja käyttää toista ihmistä hyväksi. Väkivalta voi kohdistua toisiin ihmisiin, tavaroihin tai itseen.

Väkivalta voi olla fyysistä, kuten lyömistä, potkimista tai raapimista. Haukkuminen, nimittely, loukkaaminen, mitätöinti ja iva ovat taas esimerkkejä psyykkisestä väkivallasta.

Sosiaalista väkivaltaa on vaikkapa ryhmän ulkopuolelle jättäminen ja juorujen levittäminen. Tavaroihin kohdistuva väkivalta näkyy esimerkiksi varastamisena, rikkomisena tai likaamisena.

Väkivallan vaikutus uhriin

Väkivallan kokeminen vaikuttaa uhriin monin tavoin ja monella tasolla. Uhri kokee fyysisesti, ettei hänen kehonsa ole arvostettu.

Koska keho koetaan myös psyykkisesti omana alueena eli reviirinä, tuntuu väkivalta luvattomalta tunkeutumiselta oman minuuden alueelle. Tämän vuoksi uhri voi kokea muuttuneensa kiusatuksi, alistetuksi ja kelpaamattomaksi.

Sosiaalisen väkivallan kokemukset voivat näkyä yksinäisyytenä. Tällöin uhri ei tunne itseään hyväksytyksi eikä koe koskaan kelpaavansa joukkoon.

Katso video, jossa asiantuntija kertoo aggressiosta ja vihanhallinnasta.