Iešdikšunprográmma

Seuraavalla videolla (1:29) kuulet, miten mielen hyvinvointia voi ylläpitää omahoito-ohjelman jälkeen.

Toivottavasti saitte hyödyllistä tietoa, uusia ideoita ja työkaluja lapsen univaikeuksien voittamiseen. Sopivalta tuntuvien harjoitusten tekoa kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin. Kiinnitä jatkossakin huomiota myös omaan arjenhallintaasi ja pyri huolehtimaan itsestäsi parhaalla mahdollisella tavalla. 

Salli itsellesi ja lapsellesi lepopäiviä, ja suunnittele niitä vaikka ennakkoon. Suunnittele viikkokalenteriinne myös hetkiä liikunnalle ja mielekkäälle toiminnalle. 

Miten toimin, jos tämä ohjelma ei riittänyt? 

Milloin apua kannattaa hakea?  

Hoitoa kannattaa hakea, jos lapsen oireet alkavat häiritä elämää ja rajoittaa lapsen iälle tyypillistä toimintaa.  

Lapsen univaikeus vaikuttaa aina kaikkien perheenjäsenten elämään, psyykkiseen ja fyysiseen vointiin sekä arjen aikatauluihin. Pitkittyessään lapsen univaikeus voi altistaa perheessä myös muille ongelmille, kuten parisuhdevaikeuksille. 

Apua kannattaa hakea myös, jos oireet kuormittavat perheen arkea tai koet, että keinosi vanhempana alkavat loppua tai voimavarasi vähentyä. 

Mistä apua voi hakea? 

Mikäli lapsellasi on jo hoitokontakti, kertokaa huolista omalle ammattilaisellenne. 

Mikäli lapsellasi ei ole hoitokontaktia, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon tai perheneuvolaan. Apua perheen arkeen ja hyvinvointiin voi saada lapsiperheiden sosiaalipalveluista. Lisätietoa avun hakemisesta löytyy mielenterveyspalvelut-osiosta. 

Millaista apu on? 

Leikki- ja kouluikäisellä hoito on yksilöllistä. Siihen voi kuulua esimerkiksi työskentelyä vanhemman, lapsen tai koko perheen kanssa.

Muita hyödyllisiä omahoito-ohjelmia