Iešdikšunprográmma

Unta haittaavien tekijöiden havaitseminen ja vähentäminen on tärkeää, jotta edellytykset nukkumiselle ovat parhaat mahdolliset.  

Epäsäännöllinen päivärytmi

Merkittävin unta haittaava tekijä on epäsäännöllinen päivärytmi. Lapsi nukkuu parhaiten silloin, kun arki on säännöllistä ja ennakoitavaa.

Sairaudet

Sairaudet voivat haitata nukkumaanmenoa ja tehdä yöunesta katkonaista. Pienet lapset eivät välttämättä osaa viestittää oireistaan.

Unta haittaavia sairauksia voivat olla esimerkiksi infektiot, erilaiset tulehdukset, ihottumat, allergiat, astma, vatsakivut, ummetus sekä isot kita- tai nielurisat. Jos lapsellasi on sairauksia, jotka haittaavat unta, on tärkeä huolehtia niiden hoidosta.

Liian vähäinen unimäärä

On tärkeää, että lapsi nukkuu riittävästi. Ikätasoon ja yksilölliseen unentarpeeseen nähden liian vähäinen unimäärä altistaa unihäiriöille. Lapset tarvitsevat aikuisen toistuvaa tukea saadakseen riittävästi unta.

Jos unimäärä on liian vähäinen, tulee miettiä, miten unta voidaan pienin askelin lisätä. Joskus on mahdollista lisätä tai pidentää päiväunta tai asteittain aikaistaa illan nukkumaanmenoaikaa. Aamun heräämisaikaa on vaikeampi muuttaa, koska aamulla unipaine on jo nukuttu ja lapsi on valmis heräämään.

Lapsi nukkuu riittävästi, kun hän voi päivisin hyvin eikä jatkuvia väsymyksen merkkejä ilmene.

Nukkumisympäristön häiriötekijät

Unta voi haitata, jos nukkumapaikka, vuode, patja, vuodevaatteet tai yöasu ovat lapselle sopimattomia. Nukkumislämpötila voi olla liian kuuma tai liian kylmä.

Nukkumispaikka voi olla lapsesi kannalta liian pimeä tai valoisa. Esimerkiksi yön varjot voivat pelottaa lasta ja laittaa mielikuvituksen liikkeelle.

Nukkumisympäristö voi myös olla liian levoton tai meluisa. Jotkut lapset ovat herkkiä ympäristön häiriöäänille, kuten viereisestä huoneesta kantautuvalle puheen tai television äänelle tai kellon tikitykselle.

Liiallinen valaistus

Melatoniini on hormoni, joka säätelee vuorokausirytmiä ja auttaa nukahtamaan. Oikeanlaiset valon vaihtelut vahvistavat melatoniinin tuotantoa elimistössä.

Aamulla ja päivällä valaistuksen tulee olla riittävää. Illalla valoja hämärretään tuntia ennen nukahtamista.

Iltarutiinien aikana kodin valot keittiössä ja kylpyhuoneessa ovat usein liian kirkkaat. On hyvä kiinnittää huomiota riittävään hämäryyteen paikoissa, joissa iltatoimia tehdään. 

Elektroniset laitteet

Lapsen sietokyky erilaisiin laitteisiin ja ruutuaikaan sekä peli- ja ohjelmasisältöihin on hyvin yksilöllinen. Vanhemman on hyvä arvioida, minkä pituinen ja mihin aikaan toteutettu ruutuaika on juuri omalle lapselle hyväksi. 

Päiväkuormitus

Liiallisesta päiväaikaisesta kuormittumisesta voi seurata vaikeuksia rauhoittua ja nukahtaa iltaisin, parasomnioita, painajaisia tai aamuöisiä heräilyjä.

Myös mukavat päivän tapahtumat voivat nostaa vireystilaa ja aiheuttaa nukahtamisvaikeutta tai heräilyä.

Mieltä painavat asiat

Univaikeuksien taustalla voivat lapsellakin olla huolet tai stressi. Erilaiset muutokset lapsen arjessa, kuten päiväkodin tai koulun aloitus tai niitä koskevat muutokset, muutto tai muut muutokset perheen tilanteessa, heijastuvat helposti lapsen uniin.

Joskus nämä näkyvät lapsella myös käyttäytymisen tasolla, esimerkiksi ylivirittymisenä ja levottomuutena.