Программа самопомощи
Sosiaalisen yhteyden vaaliminen
Ystävyys ja luottamus kuitenkin syntyvät valintojen ja ystävällisten tekojen kautta. Sinun ystävälliset tekosi ja tapasi olla avoimessa ja arvostavassa vuorovaikutuksessa heijastuvat muihin.
Harjoitus: Miten huomioin muita?
Miksi?
Pohdit muiden huomioimisen ja hyvän tekemisen vaikutusta omaan hyvinvointiisi.
Tutkitusti hyvä keino helpottaa omaa yksinäisyyden kokemusta on huomioida enemmän muita ja tehdä pyyteetöntä hyvää toisten hyväksi..
Muita auttamalla näkökulma omasta itsestä siirtyy välillä muiden toiveiden ja tarpeiden huomioimiseen. Pyyteetön hyvän tekeminen itselle sopivalla tavalla lisää itsensä tarpeelliseksi kokemista.
Miten?
Pohdi, onko lähelläsi ihmistä, joka voisi ilahtua siitä, että otat yhteyttä, käyt kylässä tai pyydät kanssasi kahville, kävelylle tai kalaan? Oletko pohtinut vapaaehtoistoimintaa, jossa voisit itsellesi sopivalla tavalla auttaa muita?
Kirjoita näitä mietteitä ylös.
Miten voisin huomioida muita ihmisiä?
Ystävyyden muodostuminen vie aikaa
Samalla tavalla kuin fyysistä kuntoa tulee pitää yllä harjoittelulla ja levolla, myös ihmissuhteet ja ”vuorovaikutuslihakset” tarvitsevat sekä harjoitusta että lepoa. Tutkimusten mukaan läheisen ystävyyden muodostumiseksi tarvitaan jopa 200 tuntia aikaa ja jatkuvaa molemminpuolista huolenpitoa.
Alkuun tarvitaan aina ensimmäiset pienet askeleet. Usein ystävällisyys synnyttää ystävyyttä ja epäluuloisuus vastaavasti varautuneisuutta. Luottamuksen syntyminen on jokaiselle hyvin henkilökohtainen kokemus, jota ei voi kiirehtiä.
Kaikkeen ei voi vaikuttaa
Toivottavasti tämä ohjelma on toiminut sinulle jonkinlaisena alkusysäyksenä yksinäisyyden vähentämiseen sekä sosiaalisten yhteyksien luomiseen, ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Tämä ohjelma ei ole kurssi, jolta voisi valmistua. Huomioi jatkossakin päivittäisissä valinnoissasi itsestäsi huolen pitäminen ja itsesi arvostaminen. Pyri elämään arvojesi ja mieltymystesi mukaista elämää.
Ympäristössäsi ja ihmissuhteissasi on myös asioita, joihin et pysty vaikuttamaan, vaikka haluaisitkin. Ajoittainen yksinäisyys kuuluu elämään. Vaikka se ei ole toivottua, voi siitä seurata myös jotain hyvää. Yksinäisyys pakottaa pysähtymään ja pohtimaan omaa elämää sekä ihmissuhteita ja niiden merkitystä.